Hampaiden narskuttelu (bruksismi)

Bruksismissa eli hampaiden narskuttelussa henkilö narskuttelee hampaitaan tavallisimmin äänekkäästi ja kuultavasti tahdosta riippumatta yöllä tai päivällä. Bruksismi voi ilmetä myös hampaiden tiukkana yhteen puremisena. Lievänä oireena narskuttelua esiintyy osana normaalia elämää, mutta hankala-asteisena se voi aiheuttaa purentaelimistön vaurioita ja vaatia hoitotoimenpiteitä. Narskuttelu voi myös häiritä petikumppania ja olla vaikeahoitoisen päänsäryn taustalla. On tärkeää muistaa, että mikäli lapsi puree yöllä toistuvasti kieleensä, voi kyseessä olla myös epilepsia. Joskus toistuva narskuttelu voi olla oire unenaikaisesta hengityshäiriöstä.

Hampaiden narskuttelua pidetään keskushermoston säätelemänä tapahtumana ja sen on todettu olevan vahvasti perinnöllistä. Muita bruksismille altistavia tekijöitä ovat stressi, tupakointi, alkoholin käyttö ja kahvin juonti. Joissakin tapauksissa hampaiden narskuttelu on yhteydessä suun kuivumiseen, uniapneaan tai refluksitautiin. Bruksismi voi aiheuttaa yöllisiä havahtumisia ja heikentää unen laatua.

Bruksismia voidaan arvioida anamneesin ja suun kliinisten löydösten perusteella. Bruksismia voidaan tutkia myös laajalla unitutkimuksella. Tutkimukseen lähettävälle lääkärille täytyy tällöin mainita, että tutkimus tehdään bruksismi-lisäkytkennällä. Purentalihasten alueelle asetetaan lihasanturi, jonka avulla saadaan informaatiota yönaikaisesta poikkeavasta narskuttelutaipumuksesta ja sen mahdollisista aiheuttamista yöllisistä havahtumista.

Bruksismin hoito

Bruksismi kuormittaa purentaelimistöä ja voi johtaa pään, kasvojen ja niskan alueen kiputiloihin. Oireita voidaan lievittää oikeanlaisella hoidolla. Hoito koostuu ohjatusta omahoidosta, kuten liikerataharjoitteista ja venytyksistä, purentakiskon käytöstä sekä purentaelinfysioterapiasta. Niin kutsuttu stabilisaatiokisko tasapainottaa ja korottaa purentaa, venyttää pieniä lihaksia ja suojaa hampaita kulumiselta. Myös lääkehoitoa ja psykologisia hoitomenetelmiä voidaan hyödyntää. Jos henkilöllä on uniapnea, voidaan käyttää uniapneakiskoa.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos leukanivelten tai puremalihasten kipua, arkuutta tai jäykkyyttä, tai muita hampaiden narskuttelun oireita esiintyy toistuvasti. Tutkimuksiin kannattaa mennä myös silloin, jos esiintyy selittämättömiä päänsärkyjä tai hampaiden narskuttelu vaikuttaa unen laatuun.

Hammaslääkärit sekä unen asiantuntijat (lääkäri) tutkivat bruksismia sekä kartoittavat mahdollisia jatkotutkimus- ja hoitotarpeita.

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.