Lapsen ja vauvan flunssa

Nuhakuume eli flunssa on lasten yleisin akuutti eli lyhytkestoinen sairaus.

Lapsen ja vauvan flunssa

Soita ja varaa aika 030 6000*

Flunssaa aiheuttaa yli 200 eri virusta. Osa viruksista kiertää keskuudessamme ympäri vuoden ja osalla on jaksottaisia esiintymishuippuja. Flunssavirukset tarttuvat herkästi ja ne leviävät erityisesti isojen ihmisryhmien keskuudessa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja urheilutapahtumissa.

Tehokkaimmin lapsen flunssa tarttuu räkäisten käsien kautta, mutta esimerkiksi syljen välityksellä flunssa tarttuu kohtalaisen huonosti. Virusten eritys alkaa usein jo ennen selviä oireita ja nenä voi erittää virusta yhteensä jopa kolmen viikon ajan. Käsien pesu ja pintojen puhdistaminen ovatkin tehokkaimpia keinoja estää tartuntaa.

Flunssan oireet alkavat hyvin nopeasti, jopa 16 tunnin sisällä tartunnasta. Yleisimmät oireet ovat nuha, tukkoisuus, kurkkukipu, kuume ja yskä. Flunssan oireet kestävät lapsella keskimäärin 7–14 vuorokautta.

Virusinfektioon voi liittyä myös bakteeri-infektiota, kuten esimerkiksi silmä- ja korvatulehdusta tai keuhkokuumetta. Erityisesti imeväis- ja leikki-ikäisillä voi esiintyä myös hengityksen rohinaa, vinkunaa tai hengitysvaikeutta.

Tietyt virukset voivat aiheuttaa pienille vauvoille erityisen voimakkaita oireita. Esimerkiksi rhinovirukset tai RSV (Respiratory Syncytial Virus) voivat limaisuuden lisäksi aiheuttaa vauvalle herkästi myös hengitysvaikeutta. Influenssavirusinfektio aiheuttaa voimakkaampia oireita kuin niin sanotut flunssavirukset, esimerkiksi keuhkokuumeen.

Flunssan oireiden hoito

Flunssan parasta hoitoa ovat lepo, hyvä ravinto, runsas nesteytys sekä lohtu.

Vauvoilla ja pikkulapsilla nenän kautta hengittämistä voidaan helpottaa keittosuolatipoilla ja jos lapsi on hyvin räkäinen, nenäimurilla. Liiallinen nenän imurointi voi toisaalta ärsyttää nenän limakalvoja ja lisätä limaisuutta. Nuhan eritystä vähentäviä nenän lääkesumutteita ei suositella alle 1-vuotiaille, eikä myöskään pitkäaikaiseen käyttöön. Osa nenäsumutteista sopii vain yli 10-vuotiaille. Antibioottihoito ei nopeuta virusinfektiosta paranemista.

Useimmiten akuuttiin infektioon liittyvä yskä on kiusallisuudestaan huolimatta hyvänlaatuinen oire, joka häviää yleensä itsestään ilman mitään hoitoa tai tutkimuksia. Yskänlääkkeitä ei lasten hoidossa suositella, sillä niiden tehoa ei ole voitu missään kliinisessä tutkimuksessa osoittaa. Useat yskänlääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, aistiharhoja ja jopa tajunnan häiriöitä.

Flunssaan liittyvää kipua, kuten kurkkukipua, ja kuumetta voidaan lievittää tavanomaiseen tapaan esimerkiksi lääkkeillä. Tarvittaessa kuumeisessa kurkkukivussa on syytä varmistaa, ettei lapsella ole streptokokkiangiinaa.

Milloin lapsen flunssan takia lääkäriin?

Lapsia hoitavan lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos flunssaa sairastavan lapsen yleistila on alentunut, lapsella on korkea kuume tai jos lapsen hengitys on ponnistavaa, pinnallista ja vinkuvaa.

Lääkäri harkitsee lapsen oireiden mukaan, onko tarvetta laboratorio- tai muihin jatkotutkimuksiin. Vastaanotolla lapsen flunssan aiheuttajaa voidaan etsiä esimerkiksi viljelyllä, antigeeniosoituksella tai vasta-aineita tutkimalla. Verikokeilla voidaan tutkia muun muassa sitä, onko kuumeen taustalla bakteeri- tai virusperäiseen infektioon viittaavia löydöksiä.

Myös lapsen pitkittynyt yskä voi vaatia lääkärikäyntiä. Jos yskä on jatkunut 4–6 viikkoa, riippuu tutkimusten tarpeellisuus muista samanaikaisista oireista. Kun yskä on jatkunut yli 6 viikkoa, puhutaan kroonisesta yskästä, jolloin syy on pyrittävä selvittämään.

Soita ja varaa aika 030 6000*

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.