Lasten suoliston vaivojen hoito

Lapsilla vatsavaivat ovat hyvin yleisiä, mutta useimmiten vaarattomia. Vatsavaivoja voivat aiheuttaa mm. ummetus, erilaiset toiminnalliset vaivat, ruokatorven takaisinvirtaus eli refluksi, tulehdukset, infektiot, laktoosi-intoleranssi, keliakia sekä ruoka-allergiat. Vatsakipua voi esiintyä muissakin kuin suolistosairauksissa, esimerkiksi virtsatietulehduksessa tai keuhkokuumeessa. Äkilliseen ja voimakkaaseen vatsakipuun tulee aina suhtautua vakavasti ja ottaa herkästi yhteys lääkäriin. Toistuviin, lieviin vatsakipuihin voidaan suhtautua rauhallisemmin, mutta myös niiden selvittely lääkärissä on usein tarpeellista.

Lasten suoliston vaivojen hoito

Lapsen vatsakipu

Kaikenikäisillä lapsilla voi esiintyä vatsakipua. Myös vatsakivun syyt ovat moninaiset. Vatsakipua selviteltäessä lääkärin vastaanotolla huomiota kiinnitetään muun muassa alle koottuihin asioihin.

Minkä ikäinen vatsakipuileva lapsi on?

Vatsakivut voivat johtua erilaisista syistä ja niitä voi esiintyä vaihdellen eri ikäisillä. Esimerkiksi leikki- ja alakouluikäisillä ns. toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä, samoin kuin vatsakipu erilaisten tulehdustautien yhteydessä. Sen sijaan laktoosi-intoleranssi ei yleensä oireile alle 5-vuotiailla. Pikkuvauvoilla koliikkivaiva on yleistä, vastasyntyneen vauvan ummetus voi olla merkki suolen sairaudesta, ja murrosikäisellä tytöllä vatsakivun taustalla voi olla kuukautiset.

Kuinka kauan lapsen vatsakipu on kestänyt?

Vatsakipu voi kestää tunneista päiviin tai jopa viikkoihin, joskus taustalla on ollut oireilua jo kuukausia tai vuosiakin. Lyhytkestoista vatsakipua voi esiintyä esimerkiksi tavallisten infektiosairauksien yhteydessä, vatsataudissa, ilmavaivojen yhteydessä, mutta myös umpisuolen tulehdukseen liittyen. Pikkulapsen lyhytkestoinen, mutta kova vatsakipu voi viitata harvinaiseen suolen tuppeumaan. Pitkäaikaisempaa oireilua voivat aiheuttaa esimerkiksi toiminnalliset vaivat, ummetus, jännitys, yliherkkyys ruoka-aineille ja keliakia tai tulehdukselliset suolistosairaudet.

Miten ja missä lapsen vatsakipu ilmenee ja kuinka voimakasta kipu on?

Kohtauksina ilmenevän voimakkaan vatsakivun taustalla on usein eri syyt kuin jatkuvan jomottavan vatsakivun takana. Vatsakivun voimakkuus voi myös vaihdella lapsella. Lääkäri kyselee myös missä vatsakipu tuntuu: on olennaista tietää, onko kipu vain osassa vatsaa, koko vatsalla, tai vaihtaako kipu paikkaa. Tärkeää on myös selvittää mihin vuorokaudenaikaan kipua esiintyy ja liittyykö se syömiseen tai syömättömyyteen. Mitkä asiat helpottavat, tai pahentavat, vatsakipua?

Liittyykö lapsen vatsakipuun muita oireita?

Suuri osa lasten vatsakivuista on vaarattomia, ja ne menevät tavallisesti itsestään ohi. Osa lasten vatsakivuista liittyy epäsuotuisiin ruokailutottumuksiin. Vatsakipu voi kuitenkin olla merkki myös lapsen sairaudesta ja sen vuoksi äkillisissä, voimakkaissa kiputiloissa sekä toisaalta pitkittyneissä vatsakivuissa lapsi tulee viedä lääkärin arvioon.

Esimerkiksi seuraavat vatsakivun ohella esiintyvät oireet tai löydökset voivat viitata taustalla olevaan sairauteen:

  • muutokset lapsen painossa tai kasvussa
  • huonontunut ruokahalu
  • pahoinvointi, oksentelu
  • muuttuneet ulosteet ja/tai ulostustiheys (ripuli, ulosteiden väri, verisyys tai limaisuus)
  • virtsaoireet
  • yleistynyt väsymys ja voimattomuus, kalpeus
  • kuumeilu
  • voimakas tai laaja-alainen ihottuma

Lapsen vatsaoireista on hyvä pitää päiväkirjaa. Näin lääkäri voi arvioida vatsakivun vaikeusasteen ja mahdolliset syyt tarkemmin. Päiväkirjaan on hyvä listata kivun alku ja loppu (päivämäärät, kellonajat) jotta nähdään, kuinka toistuvaa ja pitkäkestoista kipu on. Myös kivun voimakkuus (1–10) on hyvä pisteyttää. Lisäksi oirepäiväkirjaan on hyvä kirjata tieto siitä, haittaako kipu elämää (ei/vähän/kohtalaisesti/paljon). Myös vessassa käyntien määrä sekä ulosteen laatu (Bristol-luokituksen mukaan) ovat olennaisia tietoja. Oirepäiväkirja tulee ottaa mukaan vastaanotolle tai lähettää liitetiedostona etävastaanotolla. 

Tavallisia lapsen vatsavaivoja aiheuttavia syitä ovat:

Vatsatautiin voi kuulua sekä oksentelu että ripulointi. Tyypillisin lapsen vatsataudin aiheuttaja on virus. Vatsataudin oireisiin kuuluvat oksentelu, ripuli ja vatsakipu. Taudin yltyessä voi oireeksi tulla myös kuume, päänsärky tai lihaskivut. Oireet ilmenevät yleensä nopeasti tartunnan jälkeen, tavallisesti muutaman vuorokauden sisään. Virusperäinen vatsatauti kestää yleensä parista päivästä viikkoon, mutta tauti voi olla pidempikestoisempikin. 

Vastasyntyneen lapsen suolisto on vielä osin kehittymätön. Suoliston bakteeritasapainon saavuttamiseen voi kulua yli vuosi. Jos lapsella ei ole kipua, hän kasvaa hyvin ja ruokahalu on normaali, yleensä ei ole syytä huoleen. Lääkärin on kuitenkin syytä hakeutua, jos lapsella on voimakkaat vatsakivut, pitkään jatkunut ripuli, veriuloste, kasvun taittumista, oksentelua, yleisvoinnin laskua tai kuumeilua.

Vauvan pulauttelu eli refluksi tarkoittaa ruoan takaisinvirtausta. Pulauttelu on täysin tavanomaista ja suurimmalla osalla vauvoista esiintyy takaisinvirtausta ensimmäisten kuukausien aikana. Pulauttelu ilmenee yleensä parin tunnin sisällä syöttämisestä. Kun pulauttelun lisäksi imeväisellä esiintyy lapsen vointia merkittävästi haittaavia muita oireita, puhutaan vauvan refluksitaudista. Oireena voi olla painon nousun taittuminen, tuskaisuus (närästys), yskiminen, jatkuva ilmaisuus tai hyvin katkonaiset yöt.

Ummetus on hyvin yleinen vaiva lapsilla. Monesti lasten vatsavaivojen syyksi paljastuukin lopulta ummetus. Ummetuksella tarkoitetaan sitä, kun ulostamisessa on pitkiä välejä (3 päivää tai enemmän), ulosteet ovat kovia, tai jos ulostaminen on kivuliasta. Ummetuksen kanssa voi päätyä herkästi kierteeseen, ja ummetuksen hoito vaatii usein lääkärin konsultointia.

Mikäli ulosteen päällä näkyy veriviiruja muuten oireettomalla lapsella, tavallisin syy on peräaukon haavauma. Lapsilla veriulosteet eivät yleensä ole merkki peräpukamista. Kuumeiseen ripulitautiin voi liittyä veriulosteita, jolloin kyse voi olla hoitoa vaativasta bakteeriperäisestä suolistotulehduksesta.

Mikäli lapselle ilmenee punatäpläistä ihottumaa, vatsakipuja ja veriulosteita, kyseessä voi olla Henoch–Schönleinin tauti. Pitkittynyt ripuli, kuumeilu, vatsakivut, väsymys, anemia ja veriulosteet voivat olla seurausta myös pitkäaikaisesta tulehduksellisesta suolistosairaudesta (haavainen paksusuolen tulehdus tai Chronin tauti).

Jos veriulostetta ilmaantuu, tulee ottaa yhteys lääkäriin. Peräaukon haavaumien aiheuttama verenvuoto hoituu yleensä hyvin ulosteiden löysentämisellä. Mahdolliset tutkimukset määräytyvät tilannekohtaisesti.

Tyrä on lapsilla lähes aina synnynnäinen. Tyräleikkaukset ovat pääsääntöisesti päiväkirurgisia toimenpiteitä, ja leikkauksen jälkeen tyrän uusiutuminen on erittäin harvinaista. Kaikki tyrät eivät vaadi leikkaushoitoa.

Lapsilla yleisin tyrä on nivustyrä. Kaikista yleisin se on pojilla. Se voi aiheuttaa kipuoireita ja kuroutumisriski on suurimmillaan alle vuoden ikäisillä lapsilla. Nivustyrä vaatii aina leikkaushoitoa.
Vesityrä on vain pojilla ilmenevä tyrä. Siinä avoimeen tuppilisäkkeeseen kertyy nestettä vatsaontelosta joko nivuskanavaan tai jopa kivekseen asti. Yleensä vesityrä paranee ensimmäisten ikävuosien aikana itsestään. Tarvittaessa vesityrä hoidetaan päiväkirurgisesti.

Napatyrä on noin joka kymmenennellä vastasyntyneellä. Suurin osa napatyristä paranee itsestään muutamassa vuodessa. Napatyrä voidaan leikata kuroutumisoireiden takia tai silloin, jos siitä on yli 4-vuotiaalla kosmeettista haittaa. Paraumbilikaalinen tyrä on samankaltainen kuin napatyräkin, mutta tyrän aukko ei ole navan pohjassa vaan sen yläreunassa. Tämä tyrätyyppi vaan vaatii aina leikkauksen. Tyrä korjataan päiväkirurgisessa toimenpiteessä.

Epigastrinen tyrä sijaitsee suorien vatsalihasten välisen lihaskalvon aukossa. Tavallisesti epigastrinen tyrä on oireeton, mutta voi aiheuttaa myös ajoittaista kipua. Kipeät tai häiritsevän näköiset tyrät voidaan korjata kirurgisesti.

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.