Uniapnea

Uniapnea tarkoittaa unenaikaista hengityskatkosta tai hengityksen vaimentumaa. Usein kumppani tai ystävät kertovat voimakkaasta kuorsauksesta ja mahdollisesti yönaikaisista hengityskatkoksista. Uniapnea voi heikentää unen laatua ja olla syy aamu- ja päiväaikaiseen väsymykseen. Hoitamaton uniapnea lisää myös riskiä sairastua sydäninfarktiin, aivoinfarktiin, eteisvärinään, aikuistyypin diabetekseen, depressioon ja muistisairauksiin. Diagnosoimaton uniapnea onkin tärkeä tunnistaa ja hoitaa.

Uniapnea on hyvin yleinen. Uniapnea ja uniapneaoireyhtymä ovat kuitenkin eri asia, mikä on hyvä tiedostaa. Jonkin asteisia uniapneoita on yli miljoonalla suomalaisella. Heistä kuitenkin vain noin 20 – 25 prosentilla on oireinen ja hoitoa vaativa uniapneaoireyhtymä.

Hoitamattomana uniapnea vaikuttaa vireystilaan, ja sillä on yhteys sydän- ja verenkiertohäiriöihin, verenpainetautiin sekä aikuisiän diabeteksen kehittymiseen. Uniapnea voi vaikeuttaa myös muiden sairauksien hoitoa.

Hoitamaton uniapnea on lisäksi kaikista sairauksista eniten vakavien liikenneonnettomuuksien riskiä lisäävä sairaus, minkä takia jo liikenneturvallisuuden kannalta uniapnea on tärkeää tunnistaa ja hoitaa hyvin. Terveystalon unen asiantuntijat ovat perehtyneet myös ajovireyden arviointiin. Tarvittaessa esimerkiksi ammattikuljettajille ja raskaan liikenteen (R2-ajokortti) kuljettajille tehdään hereilläpysymistä mittaava MWT-tutkimus.

Uniapnean hoito

Uniapneaa voidaan joissakin tapauksissa hoitaa asentohoidoin, elintapamuutoksilla ja painon pudottamisella. Myös alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä tulee arvioida osana uniapnean itsehoitoa. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa hoidoksi suositellaan CPAP-hoitoa. Lievän tai keskivaikean uniapnean kohdalla voidaan puolestaan käyttää myös uniapneakiskoa. Terveystalon asiantuntijat tulkitsevat aina unirekisteröintien tulokset ja sen, onko syytä aloittaa esimerkiksi CPAP-hoito, vai korjaantuuko tilanne elämäntapojen muutoksilla.

Hoidon tarvetta ja hoitomenetelmää arvioitaessa on selvitettävä aina myös se, missä määrin potilaan oireet johtuva uniapneoista, ja missä määrin niiden taustalla on olemassa muita syitä

Milloin lääkäriin?

Jos sinulla on todettu yöllisiä hengityskatkoksia, yöllisiä heräilyjä, voimakasta katkoilevaa kuorsausta, päiväaikaista väsymystä tai muutoin herää epäily uniapnean mahdollisuudesta, kannattaa varata aika lääkärille. Lääkärin kautta voidaan tehdä lähete uniapneatutkimukseen tai laajempiin unitutkimuksiin.

Mikäli olet varannut ajan univalmentajalle, ja alkukartoituksessa herää epäily uniapneasta, he ohjaavat sinut tällöin oikean asiantuntijan luokse uniapneatutkimuksia varten.

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.