Vatsatauti (ripuli ja oksentelu) lapsella

Vatsataudin tyypillisimmät oireet ovat äkillisesti alkanut oksentelu ja/tai vesiripuli sekä vatsakrampit. Lapsella voi olla myös kuumetta ja joissain tapauksissa taudin alkuvaiheessa nuhaa ja kolotuksia.

Vatsatauti (ripuli ja oksentelu) lapsella

Soita ja varaa aika 030 6000*

Vatsataudin aiheuttajat lapsilla

Vatsataudit ovat tavallisia lastentauteja. Suomessa vatsataudin aiheuttaa yleisimmin rotavirus, adenovirus tai kalikivirus (norovirus). Pikkulasten kevättalviset rotavirusepidemiat ovat kuitenkin vähentyneet ja lieventyneet sen jälkeen, kun rotavirusrokote sisällytettiin kansalliseen rokotusohjelmaan.

Eräiden muidenkin virustautien, esimerkiksi hengitystieinfektioiden, yhteydessä voi esiintyä oksentelua ja löysiä ulosteita. Tällöin oireet ovat kuitenkin lyhytkestoisemmat ja lievemmät kuin varsinaisissa vatsataudeissa.

Bakteerien, kuten salmonella- tai kampylobakteerien aiheuttamat vatsataudit ovat Suomessa harvinaisia, mutta mahdollisia, jos lapsi sairastuu ulkomaanmatkalla.

Miten vatsatauti tarttuu ja kauanko se kestää?

Vatsatautia aiheuttavat virukset tarttuvat herkästi käsien välityksellä, pisara- ja eritekontaktina. Aika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä lyhyt, vajaasta vuorokaudesta muutamaan päivään, joskus yhteen viikkoon.

Virusperäisen vatsataudin kesto on yleensä 2–6 vuorokautta, mutta se voi kestää pidempäänkin.

Ripuloivan ja oksentelevan lapsen hoito

Tärkeintä on hyvä nesteytys. Vahvoja mehuja ja hedelmäsoseita kannattaa laimentaa ja runsassokerisia virvoitusjuomia välttää, koska ne saattavat pahentaa ripulia ja nestehukkaa.

Runsaasti ripuloivalle lapselle kannattaa aloittaa ns. ripulijuoma, jota saa ilman reseptiä apteekista. Näiden käytössä tulee noudattaa pakkauksen ja lääkärin ohjeita. Omavalmisteisia ripulijuomia ei suositella annettavaksi lapsille. Paljon oksentavalle lapselle kannattaa antaa juomaa pieninä määrinä, esimerkiksi lusikalla, 5–10 minuutin välein.

Lapselle voi antaa sellaista ruokaa ja juomaa, joita hän suostuu ottamaan. Tärkkelyspitoiset ruoat, kuten perunat, murot, puurot sekä voileipä- ja suolakeksit imeytyvät helposti. Tukihoitona voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia maitohappobakteeripohjaisia probiootteja.

Mikäli lapsi on rintaruokinnassa, jatketaan sitä normaalisti.

Milloin vatsatautinen lapsi pitäisi viedä lääkäriin?

Vaikka vatsatautia potevaa lasta voi hoitaa myös kotona, on hänet tietyissä tapauksissa hyvä viedä lapsia hoitavan lääkärin vastaanotolle.

Jos lapsi on alle vuoden ikäinen, kannattaa lääkäriin puoleen kääntyä herkästi. Jos lapsi on tätä vanhempi, viestivät seuraavat merkit lääkärin tarpeesta: lapsi väsähtää, ei jaksa leikkiä ja on vaikeasti heräteltävissä, lapsen paino laskee ja virtsaaminen vähenee, oksentelu ja/tai ripulointi on hyvin runsasta tai kestää yli neljä vuorokautta, kotinesteytys ei yrityksistä huolimatta onnistu, vaan lapsi esimerkiksi oksentaa kaiken, ripuloivalla lapsella on korkea, yli 39 asteen kuume tai ripulissa on verta.

Vastaanotolla lääkäri tutkii lapsen yleistilan ja kuivumisen asteen. Lisäksi lääkäri arvioi, onnistuuko lapsen nesteytys kotona vai tarvitaanko sairaalahoitoa, kuten nenämahaletkua tai suonensisäistä nesteytystä.

Voiko vatsatautiin sairastumista ehkäistä?

Kaikkein tärkein vatsataudin ehkäisykeino on huolellinen käsien pesu runsaalla vedellä ja käsidesin käyttö. Muita tartunnan lähteitä ovat ripulista likaantuneet vaatteet ja lakanat, jotka kannattaa pestä kuumassa vedessä. Myös wc:n pintojen puhtaudesta on hyvä huolehtia.

Lapsi voi mennä takaisin päivähoitoon, kun oksentelu on loppunut ja ulosteet normaalistuneet.

Soita ja varaa aika 030 6000*

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.