Angiina on tuttu sairaus lapsiperheissä – toistuva nielutulehdus parantuu leikkauksella

Angiina on kansankielinen ilmaus streptokokki A -bakteerin aiheuttamalle sairaudelle. Yleisin angiinan oire on nielutulehdus, johon kuuluvat kuume, kurkkukipu ja valkoiset peitteet nielussa. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, miten erottaa angiina flunssasta, influenssasta ja koronaviruksesta, voiko angiina tarttua sekä miten sitä voidaan hoitaa.

Sisällysluettelo

Mikäli sinulla angiinan oireita, kuten korkeaa kuumetta, kurkkukipua ja valkoiset peitteet nielussa, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkärin vastaanotolla selvitetään angiinan oireet ensin keskustelemalla niistä potilaan kanssa, jonka jälkeen lääkäri tutkii potilaan nielun ja tunnustelee kaulan alueen. Tarvittaessa lääkäri määrää antibiootit angiinan hoitoon.

Mikä on angiina?

Angiina on tuttavallinen nimitys streptokokki A -bakteerin aiheuttamalle kuumeiselle nielutulehdukselle. Angiinaa esiintyy eniten leikki- ja kouluikäisillä lapsilla, 5–15 -vuotiailla. Myös aikuiset voivat sairastua angiinaan.

Kaikki nielutulehdukset eivät ole kuitenkaan angiinaa, vaikka sanaa käytetäänkin kansankielisesti usein kuvaamaan niitä. Nielutulehduksista vajaa kolmasosa on A-streptokokista johtuvia ja noin puolet on virusperäisiä.


Lasten Terveystalosta saat nopean avun angiinan ja muiden vaivojen hoitoon. Lastenlääkärit ja muut lapsia hoitavat spesialistit ovat lähelläsi aina Helsingistä Rovaniemelle ja Kokkolasta Kajaaniin. Moni pulma ratkeaa myös lastenlääkärin etävastaanotolla.

Angiinan oireet

Angiinan oireet vaihtelevat eri ihmisillä, mutta tyypillisiä oireita ovat:

  • kova kurkkukipu
  • äkillisesti nouseva kuume, joka on yli 38 astetta
  • valkoiset peitteet nielussa
  • aristus niellessä
  • turvonneet ja arat imusolmukkeet kaulalla

Yleisimpien oireiden lisäksi voi esiintyä myös:

  • vatsakipua
  • pahoinvointia
  • oksentelua
  • päänsärkyä

Erityisesti pienillä lapsilla myös huono ruokahalu ja kuolaaminen voivat viitata tulehtuneeseen nieluun. Yskä tai nuha ovat yleensä viruksen aiheuttamia, eivätkä liity angiinaan.

Angiinan tarttuminen

Angiina tarttuu helpoimmin lähikontakteissa ja syljen välityksellä, kuten pesemättömien käsien kautta, pisaratartuntana esimerkiksi aivastaessa sekä syljen välityksellä suudellessa. Hyvä perushygienia, kuten käsienpesu ja sylkikontaktin välttely ovat parhaat keinot estää angiinan leviämistä.

Angiinan itämisaika on lyhyt, useimmiten yhdestä neljään vuorokauteen tartunnasta.

Angiinan kesto oireineen on yleensä noin viikon. Antibioottihoidon on todettu lyhentävän streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen oireiden kestoa 2–3 päivällä.

 

Nieluviljely

Lääkäri selvittää angiinan oireet ensin keskustelemalla niistä potilaan kanssa. Sen jälkeen tutkitaan potilaan nielu ja tunnustellaan kaulan alue.

Lääkäri voi pisteyttää oireet. Pisteytys kertoo, kuinka todennäköistä on, että nielutulehduksen aiheuttajana on streptokokki. Streptokokki A:n lisäksi tulehdus voi johtua myös C- ja G- streptokokeista.

Piste per kohta tulee, mikäli

  • yskä puuttuu, sillä yskä ei ole streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen oire
  • imusolmukkeita aristaa ja turvottaa
  • nielurisat ovat turvonneet tai niissä on valkoiset peitteet
  • kuume ylittää 38 astetta

Jos pisteitä tulee vähintään kolme, otetaan yleensä nielunäyte. Angiina varmistetaan joko pikatestillä, jonka testitulos valmistuu 1–15 minuutissa tai nieluviljelyllä, jonka tulokset saadaan noin vuorokaudessa. Näyte otetaan nielurisojen päältä pumpulipuikolla.
Alle kolmevuotiailta nielunäytettä ei yleensä oteta, koska niin nuorilla lapsilla nielurisatulehdus on yleensä virusperäistä.

Angiinan hoito

Angiinan hoito on yleisintä antibiooteilla, pääsääntöisesti penisilliinillä, ellei potilas ole sille allerginen. Antibioottihoidon on todettu lyhentävän streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen oireiden kestoa 2–3 päivää. Antibioottikuuria jatketaan yleensä 10 vuorokautta, vaikka angiina suurella todennäköisyydellä parantuu jo nopeammin. Pidemmässä antibioottikuurissa tarkoituksena on hävittää streptokokki nielusta ja ehkäistä jälkitauteja.

Jos nielutulehduksen aiheuttaja on virus, antibiooteista ei ole hyötyä. Näytteenoton avulla vältetään siis turhat antibioottikuurit.

Voiko angiina parantua itsestään?

Yleisin nielutulehduksen aiheuttaja on virus, jolloin kyseessä ei ole angiina. Silloin antibiootit eivät auta.

Jos nielutulehdus on angiinaa, mutta sen oireet ovat hyvin lieviä, on mahdollista sairastaa angiina ilman kuumetta. Joskus ihminen kantaa A-streptokokkibakteereita nielussaan myös ilman, että ne aiheuttavat mitään oireita.

Jos angiinasta aiheutuva kova kurkkukipu vaikeuttaa nielemistä, kannattaa kokeilla kotihoitona oireiden helpottamista:

  • käsikaupan kipulääkkeillä
  • juomalla paljon: toiset pitävät enemmän kylmästä juomista ja esimerkiksi mehujäästä, toiset kuumista juomista
  • syömällä pehmeitä ruokia, kuten kaurapuuroa ja keittoja
  • kurlaamalla suolavedellä, koska se helpottaa nielemiskipua

Angiina ja sairausloma

Aikuisella sairausloman pituuden määrittää ennen kaikkea angiinan oireiden voimakkuus ja pitkäkestoisuus, ei niinkään angiinan tarttumisriski. Lääkäri määrää sairauslomaa oireiden perusteella.

Angiina voi tarttua vielä vuorokauden ajan antibioottihoidon aloittamisesta. Sen jälkeen päiväkotiin, kouluun tai töihin voi mennä, kun potilaan olo sen sallii.

Milloin lääkäriin lapsen kanssa?

A-streptokokki voi aiheuttaa epidemioita kouluissa ja päiväkodeissa. Jos perheen sisällä esiintyy toistuvia streptokokkitulehduksia, olisi hyvä tutkia kaikki perheenjäsenet. Joillakin A-streptokokki on nielussa, mutta ei oireile.

Lasten kanssa lääkäriin on syytä hakeutua erityisesti, jos:

  • lapsella on korkea kuume ja voimakas kurkkukipu, mutta ei muita oireita
  • lapsen kurkkukipuun liittyy hengitysvaikeutta, suu on vaikea avata tai puhe puuroutuu
  • perheenjäsenellä on todettu streptokokkitulehdus ja lapselle nousee kuume
  • hentoa punertavaa ihottumaa ilmaantuu kasvoille tai vartalolle
  • antibioottikuuri ei tehoa kolmessa vuorokaudessa
  • oireet pahenevat uudestaan

Nielupaise ja muut angiinan jälkitaudit

Angiinan jälkitauteja voivat olla esimerkiksi nielupaise eli kurkkupaise. Se kehittyy hoitamatta jääneen angiinan seurauksena.

Kurkkupaiseelle ominaista on, että se:

  • nousee nielurisojen tietämille, yleensä toiselle puolelle kurkkua
  • vaikeuttaa nielemistä
  • pitää tyhjentää ja märkä sen sisältä poistaa
  • vaatii parantuakseen antibioottikuurin

A-streptokokkibakteeri voi aiheuttaa myös ihoinfektioita, kuten märkärupea ja ruusua. Myös tulirokko on A-streptokokin aiheuttama.

Nielurisojen poistoleikkaus

Angiinan jatkuvasti tulehduttamat nielurisat voidaan tarvittaessa poistaa leikkauksella. Leikkausta harkitaan, jos:

  • lääkehoito ei ole tehonnut
  • tulehdukset toistuvat
  • nieluun on kehittynyt nielupaise, joka ei parane tyhjennyksellä ja lääkityksellä

Nielurisat poistetaan aikuiselta yleensä toisen paiseen kohdalla tai jo ensimmäisellä kertaa, mikäli nielupaise on molemminpuolinen. Lapsilta ne poistetaan ensimmäisen paiseen yhteydessä.

Nielurisaleikkaus tehdään nukutuksessa. Toimenpide kestää puolesta tunnista 45 minuuttiin. Kotiin pääsee yleensä vielä saman päivän aikana.

Angiina, flunssa, influenssa vai korona?

Miten angiinan, flunssan, influenssan ja koronaviruksen voi erottaa toisistaan? Parhaiten se selviää käymällä laboratoriotesteissä.

Flunssan tunnistaa yleensä siitä, että oireina ovat nuha ja yskä. Ne eivät liity angiinaan, vaikka samalla olisikin kuumetta ja kurkkukipua. Perinteinen nuhakuume paranee itsestään.

Influenssan tunnistaa angiinasta lihasäryn ja kovan yskän avulla, sillä ne eivät ole angiinan oireita. Influenssaan voidaan todeta laboratoriokokeid, jolla sen voi erottaa muista sairauksista.

Koronaviruksen voi tunnistaa varmasti vain testaamalla. Covid-19 -taudin yksi tyypillisimpiä oireita on yskä, joka ei liity angiinan oireisiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että uusien koronavirusmuunnosten myötä oireetkin voivat muuttua ja kehittyä.