Anoreksia on syömishäiriö, josta on mahdollista parantua oikeanlaisella hoidolla

Anoreksia eli laihuushäiriö (latinaksi anorexia nervosa) on vakava syömishäiriö, jossa kehonkuva ja suhde syömiseen sekä ruokaan ovat häiriintyneet. Myös aliravitsemus ja pakonomainen laihduttaminen ovat osa taudinkuvaa. Vaikka kyseessä on vakava sairaus, anoreksiasta voi parantua oikeanlaisella hoidolla. Tässä tietopaketissa kerrotaan lisätietoa anoreksiasta ja muun muassa siitä, mitkä ovat syitä anoreksiaan sairastumiselle, mistä tunnistaa anoreksian ja milloin olisi hyvä hakeutua hoitoon.

Sisällysluettelo

Jos tunnistat itselläsi anoreksian oireita, kuten vääristynyttä suhtautumista syömiseen tai pakonomaista laihduttamista, on tärkeää hakea apua. Joskus anoreksian oireita on hankalaa tunnistaa itse, joten jos huomaa oireita läheisellään, on hyvä antaa tukea hoitoon hakeutumisessa. Anoreksian hoitoon osallistuu usein monen alan ammattilaisia. Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikössä ja ammattitaitoisen Ravitsemusterapian ja -hoidon vastaanotolla anoreksiasta ja muista syömishäiriöistä kärsivät asiakkaat saavat parasta mahdollista apua ja tukea asiantuntijoiltamme.

Mikä on anoreksia?

Anoreksia on psyykkinen sairaus ja syömishäiriö, jota kutsutaan myös laihuushäiriöksi. Anoreksiaa sairastava näkee kehonsa todellista isompana ja pyrkii laihtumaan esimerkiksi syömistä rajoittamalla sekä suurella määrällä liikuntaa. On tavallista, että anoreksiaa sairastava laihduttaa usein pakonomaisesti ja pelkää painonsa nousua, vaikka olisi jo alipainoinen. Anoreksia on vakava sairaus, joka voi pitkälle edenneenä ja hoitamattomana aiheuttaa jopa hengenvaarallisen aliravitsemuksen.

Anoreksiaa on vaikeaa tunnistaa sen alkuvaiheessa, sillä sen oireet voivat olla hyvin monimuotoiset ja huomaamattomat. Edes sairastunut itse ei välttämättä huomaa tai tunnista anoreksian oireilua aluksi. Sairauden edetessä se kuitenkin vaikuttaa terveyteen hyvin kokonaisvaltaisesti ja on yksi harvoista syömishäiriöistä, joka saattaa näkyä ulospäin potilaan olemuksessa.

Mikä aiheuttaa anoreksiaa?

Tavallisimpia anoreksian riskitekijöitä ovat:

  • perimä
  • ikä ja sukupuoli (suurin osa anoreksiaan sairastuvista on nuoria naisia)
  • hyväksyntää hakeva, kiltti ja perfektionismiin taipuvainen persoonallisuus
  • ahdistavat tai traumaattiset kokemukset
  • tyytymättömyys omaan kehoon ja epäterveet vartaloihanteet
  • ngelmat ihmissuhteissa, kuten perheessä
  • muut mielenterveysongelmat tai syömishäiriöt

Anoreksian syyt ovat moninaiset, eikä sairastumisen aiheuttajia aivan täysin tunneta. Syyt sairastua eivät myöskään ole samanlaiset jokaisen potilaan kohdalla, mutta tiettyjä riskitekijöitä on mahdollista tunnistaa. Anoreksiaan sairastuva on useimmiten nuori tyttö tai nainen, mutta sitä ilmenee myös aikuisilla ja miehillä. Suomalaisista naisista noin 1-2 prosentin arvioidaan sairastuvan anoreksiaan elämänsä aikana. Myös perimällä on vahva vaikutus alttiuteen sairastua anoreksiaan, mutta se ei vielä itsessään aiheuta sairautta, vaan tarvitaan lisäksi jokin laukaiseva tekijä.

Persoonallisuuden piirteistä vaativuus ja perfektionismi voivat altistaa anoreksian kehittymiselle. Taudissa tavanomaista on esimerkiksi pakonomainen ja tavoitteellinen laihduttaminen, vaikka painoa pudottaessa oltaisiin jo saavutettu selkeä alipaino. Usein anoreksia saattaakin saada alkunsa terveyssyistä aloitetusta painonpudotuksesta tai elämänmuutosprojektista, joka jatkuu liian pitkälle.

Myös traumaattiset ja ahdistavat kokemukset voivat laukaista anoreksian, sillä syömisen rajoittamisesta voi tulla keino oman tunne-elämän kontrolloimiseen ja sen avulla yritetään siirtää ajatuksia pois ikävistä asioista. Tämä selittää myös erityisesti nuorten taipumuksen sairastua anoreksiaan, sillä nuoruudessa kohtaa usein uusia psyykkisesti hankalia asioita. Lisäksi on huomioitava etenkin länsimainen naisihanne ja mediassa esitetty kuva naisten vartalosta sekä menestyksestä. Omaksutut ihanteet voivat muokata ajatusmalleja todellisuudesta vääristyneiksi ja altistaa syömishäiriöille, kuten anoreksialle.

On tavallista, että anoreksiaan sairastuva kärsii myös muista mielenterveyden ongelmista, kuten depressiosta, ahdistuneisuushäiriöstä tai pakko-oireista. Joillakin laihuushäiriön oireisiin voi yhdistyä myös muun syömishäiriön, kuten ahmimishäiriön oireita.

Anoreksia – oireet

Anoreksian tavallisimpia oireita ovat:

  • pakonomainen laihduttaminen
  • vääristynyt kehonkuva
  • tytöillä ja naisilla kuukautisten loppuminen
  • niukka ja kapeutunut syöminen sekä siihen liittyvät ongelmat, kuten pelot, rajoittaminen ja rutiinit
  • ajatusvääristymät
  • jatkuva paleleminen
  • univaikeudet
  • sosiaalinen eristäytyminen
  • touhukkuus ja kyvyttömyys rentoutua sekä kaiken suorittaminen
  • pelko ahminnoista ja kontrollin menetyksestä
  • lisäksi joskus pakonomaista liikuntaa, itseaiheutettua oksentelua tai muuta toimintaa, jolla pyritään “poistamaan kaloreita”

Osa anoreksian oireista on hyvin selkeitä ja taudille tavanomaisia, mutta osa niistä myös vaihtelee potilaan mukaan. Tautia on alkuvaiheessa usein haastavaa tunnistaa, sillä oireet eivät välttämättä ole kovin selkeitä, vaan ne vahvistuvat hiljalleen taudin edetessä.

Anoreksian oireet ilmenevät sekä fyysisinä että psyykkisinä. Anoreksiaa sairastava potilas saattaa olla hyvin aliravitussa tilassa, jolla on alentava vaikutus myös muuhun fyysiseen oloon ja toisaalta myös henkiseen hyvinvointiin. Erilaiset epämiellyttävät tuntemukset, kuten väsymys, palelu, sydämen rytmihäiriöt ja huimaus ovat tavallisia anoreksiaa sairastavalle. Toisaalta anoreksia voi lisätä myös muita mielenterveyden ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, pakko-oireisuutta, sosiaalisten tilanteiden välttelyä tai masennusta. Anoreksia on kokonaisvaltaisesti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava sairaus.

Anoreksian aiheuttamat fyysiset muutokset kehossa

Painon laskemisen lisäksi anoreksiasta voi aiheutua myös muita fyysisiä oireita ja muutoksia sitä sairastavan kehoon. Anoreksiaa esiintyy yleisimmin nuorilla naisilla ja se voi hidastaa tai hankaloittaa muutoksia, joita elimistössä tapahtuu. Jos nainen on aliravitussa tilassa, voi se esimerkiksi vaikuttaa kuukautisten alkamiseen tai kuukautiskierron toimintaan.

Aliravitsemustila ja niukka syöminen hidastavat aineenvaihduntaa sekä aiheuttavat muutoksia hormonitoimintaan. Keho sopeuttaa itsensä nälänhätään hidastamalla kaikki elimistön toiminnot ja näin ollen muun muassa näläntunne katoaa. Lihasmassa katoaa ja lisäksi luuston rakenne heikkenee, jolloin riski muun muassa osteoporoosiin kasvaa. Myös hiusten oheneminen ja kynsien heikkeneminen voivat olla seurausta anoreksiasta ja aliravitsemuksesta. Anoreksian alkuvaiheessa siitä kärsivän olo voi olla poikkeuksellisen energinen ja aktiivinen, koska aliravitsemustila ajaa kehon aluksi ylivirittyneeksi.

Anoreksia – hoito

Anoreksian hoidossa pääpaino on aluksi ravitsemushoidossa. Säännöllisellä ja riittävällä syömisellä korjataan energia-aineenvaihduntataso. Vähitellen myös aliravitsemustila ja liian matala kehon paino kohentuvat. Ruokavalion sallivuusharjoitteluilla kohdataan pelot ja ahdistusta tuottavat ruoat. Sen myötä puretaan vähitellen kiellot, säännöt ja rajoitukset pois, jolloin suhde ruokaan ja syömiseen alkaa korjaantumaan. Painon korjaaminen terveelliselle tasolle ja ruokavalion laajentaminen ovat keskeisiä asioita parantumisen kannalta. Painon korjaantuminen riittävälle tasolle ja ruokavalion laajentuminen koskemaan myös omia pelottaviksi tulleita ruokia ovat keskeisiä asioita toipumisen kannalta. Lisäksi on tärkeää, että potilas saa myös psykiatrista hoitoa. Anoreksian hoitoon tarvitaankin moniammatillista osaamista, jotta potilaan fyysinen ja psyykkinen terveys palautuu. On tärkeää, että hoitavalla taholla on osaamista ja kokemusta syömishäiriöiden hoitamisesta.

Jos aliravitsemus on hoitoon hakeutuessa hengenvaarallinen, ohjataan potilas sairaalahoitoon. Kun potilas ei ole enää fyysisessä hengenvaarallisessa tilassa, suunnitellaan potilaalle sopiva hoitomuoto. Erilaisia vaihtoehtoja ovat tavallisimmin ympärivuorokautinen sairaalahoito, sairaalan päiväosasto tai säännölliset avotapaamiset oman hoitotahon vastaanotolla. On tärkeää, että anoreksiaa sairastava potilas sitoutetaan hoitoon ja seuranta on etenkin aluksi säännöllistä. Alaikäisen asiakkaan kohdalla huoltajan rooli korostuu ja on tärkeää, että koko perhe sitoutuu hoitoon ja tukemaan sairastavaa paranemisessa. Anoreksiaa sairastavan on myös hyvä saada itsehoito-ohjeita: ruokailuun ja sopivaan liikuntaan liittyvä ohjeistus auttavat potilasta parantumaan.

Vaikka anoreksian oireilu saataisiin kuriin ja potilaan henkinen sekä fyysinen hyvinvointi tasapainoon, voi sairaus oireilla vielä myöhemmin potilaan elämässä. Tällöin on tärkeää, että potilaalla on tietoa taudin itsehoidosta ja hoitokontakteista, joiden puoleen kääntyä.

Milloin hakea apua?

Vaikka anoreksia onkin vakava psyykkinen sairaus ja syömishäiriö, oikeanlaisella hoidolla siitä on mahdollista parantua. Anoreksiapotilaat saattavat piilotella sairauttaan, eikä sitä etenkään alkuvaiheessa ole itse tai ulkopuolisten silmin helppoa tunnistaa. Onkin hyvin tärkeää hakea apua heti, jos tunnistaa itsellään anoreksiaan viittaavia oireita. Jos huomaa läheisellään anorektisia oireita, tulisi asia ottaa lempeästi puheeksi ja auttaa hakeutumaan esimerkiksi psykologin, psykiatrin psykiatrin tai asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Jos sairaus on päässyt jo pitkälle, voi sairaalahoito olla oikea hoitomuoto. Anoreksiaa sairastava saattaa peitellä sairauttaan tai ei halua myöntää sitä, joten läheisten tuki ja hoidon hakemisen tuki ovat tärkeässä roolissa. Oikeanlaisen avun ja tuen myötä on helpompaa jatkaa elämää terveenä.

Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikön ja ravitsemusterapian ja -hoidon asiantuntijat ovat apuna ja tukena anoreksian hoidossa. Anoreksiasta kärsivä hyötyy yleensä useamman eri ammattilaisen avusta. asiantuntijat auttavat anoreksiaa sairastavaa muokkaamaan ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi. Lisäksi muun muassa fysioterapeuttimme ovat apuna tarvittaessa.