Bruksismi eli hampaiden narskuttelu voi olla syynä päänsärkyyn ja tinnitukseen

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on tavallinen vaiva, jonka oireita pystytään lievittämään. Oikeanlaisella hoidolla pystytään myös minimoimaan bruksismin aiheuttamat, hampaisiin kohdistuvat vauriot. Hoitamattomana vaikea-asteinen bruksismi ei vaurioita ainoastaan purukalustoa, vaan voi johtaa myös pään, kasvojen ja niskan alueen kiputiloihin. Tässä tietopaketissa kerrotaan mistä hampaiden narskuttelu johtuu ja mitä oireita siitä voi aiheutua. Tekstissä käsitellään myös bruksismin hoitomenetelmiä, kuten purentakiskoa ja purentalihasten hierontaa.

Mitä on bruksismi?

Bruksismi tarkoittaa hampaiden tahdosta riippumatonta narskuttelua. Kyseessä on yleinen purentaelimistön toimintahäiriö. Leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten toimintahäiriöistä sekä sairaus- ja kiputiloista käytetään nimitystä purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD).

Bruksismi ilmenee hidasliikkeisenä narskutteluna tai hampaiden yhteen puremisena. Purentalihakset voivat aktivoitua myös ilman hampaiden puremista yhteen. Bruksismia esiintyy tyypillisesti yöllä, mutta esimerkiksi stressi tai kova keskittyminen voi johtaa narskutteluun myös päiväsaikaan.

Bruksismi ja muut TMD-vaivat ovat hammassäryn jälkeen yleisin suun ja kasvojen alueen kivun aiheuttaja, jonka vuoksi hakeudutaan lääkäriin. Naisilla TMD-vaivat ovat tavallisempia kuin miehillä, esiintyen yleisimmin 35–50 vuoden iässä. Hoitoa vaativasta bruksismista kärsii 5–10 prosenttia aikuisista.

Mistä bruksismi johtuu?

Bruksismia pidetään nykytiedon valossa keskushermoston säätelemänä tapahtumana. Bruksismin on todettu olevan vahvasti perinnöllistä. Muita bruksismin riskitekijöitä ovat psykososiaalinen stressi, tupakointi, alkoholin käyttö ja kahvin juonti. Hampaiden narskuttelu voi liittyä myös suun kuivumiseen, uniapneaan tai refluksitautiin.

Tietyt neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti, voivat aiheuttaa bruksismia. Bruksismi lukeutuu SSRI- (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät) ja SNRI-lääkkeiden (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) mahdollisiin haittavaikutuksiin. SSRI- ja SNRI-lääkkeitä käytetään masennus- ja ahdistustilojen hoidossa. Myös psykostimulantit ja tietyt huumeet, kuten amfetamiini ja ekstaasi, voivat aiheuttaa bruksismia.

Bruksismi lapsilla

Pienten lasten bruksismi voi johtua leukojen, suun ja hampaiston kehityksestä. Pienten lasten hampaiden narskuttelu onkin yleensä ohimenevää ja vaatii hoitoa vain silloin, jos narskutteluun liittyy päänsärkyä tai muita TMD-vaivoja. Lapsilla huonolaatuinen yöuni ja epäsäännöllinen ruokailurytmi altistavat päänsäryille ja TMD-kivulle. Lapsen purressa yöllä kieleensä toistuvasti, on hyvä selvittää epilepsian mahdollisuus.

Miten bruksismi diagnosoidaan?

Bruksismin diagnoosi perustuu hoidettavan kertomiin esitietoihin oireista ja niiden etenemisestä, kliiniseen tutkimukseen sekä tarvittaessa kuvantamistutkimuksiin.

Esitietojen kartoituksen yhteydessä selvitetään milloin kipu ja muut oireet ovat alkaneet, ja kuinka voimakkaita ne ovat. Myös päähän, kasvoihin ja niskaan kohdistuneet traumat sekä aiemmat hampaistoon tehdyt toimenpiteet kartoitetaan. Mahdollisten käytössä olevien hammasproteesien istuvuus tarkistetaan.

Kliinisessä tutkimuksessa purentaelimistö tutkitaan perusteellisesti. Tutkimuksessa voi paljastua merkkejä bruksismin aiheuttamasta hampaiden ylikuormittumisesta, joka ilmenee esimerkiksi hampaiden kulumisena tai hammaspaikkojen lohkeamisena. Purenta ja mahdolliset purentavirheet tarkistetaan tutkimuksen yhteydessä, kuten myös purentalihasten jäykkyys ja kipu, leuan liikkeet, leukanivelten arkuus ja mahdolliset niveläänet.

Kliinistä tutkimusta voidaan täydentää kuvantamistutkimuksella, jos halutaan sulkea pois mahdollisia muita syitä oireiden ilmenemiselle. Kuvantamistutkimukseen voidaan päätyä myös silloin, jos mukana on niveliin sijoittuvia löydöksiä tai TMD-kipu jatkuu hoidosta huolimatta. Lisäksi pään, kasvojen tai niskan alueelle aikaisemmin kohdistunut trauma voi olla syy selvittää tilannetta tarkemmin, mahdollisesti myös yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

Bruksismin oireet

Bruksismin oireet voivat olla moninaisia, painottuen pään, kasvojen ja niskan alueelle.

Bruksismin eli hampaiden narskuttelun oireet:

  • leukanivelien arkuus, jäykkyys tai naksuminen
  • leukojen väsyminen
  • alaleuan liikehäiriöt, kuten suun rajoittunut avautuminen
  • toistuva, selittämätön päänsärky
  • korvien lukkiutuminen
  • korvakipu
  • tinnitus
  • kielen ulkoreunojen rosoisuus
  • poskien sisäpinnan puruvallit

Purentakisko, purentalihasten hieronta ja muut hoitomenetelmät

Bruksismin hoidolla tavoitellaan kivun vähentämistä, purentalihasten ja leukanivelten kuormituksen minimoimista sekä purentaelimistön toiminnan normalisoitumista.

Jos hoidettavan kipu on erityisen laaja-alainen tai psykologinen ja psykososiaalinen kuormitus on korkea, hoidossa voidaan tarvita erikoishammaslääkäriä tai monialaista terveydenhuollon ammattilaisista koostuvaa tiimiä.

Omahoito

Bruksismin omahoito tarkoittaa hoidettavan itsenäisesti suorittamaa hoitoa. Omahoito voi koostua lämpö- ja kylmähauteiden käytöstä, leuan liikerataharjoittelusta ja pehmytkudoskäsittelystä, kuten venytyksistä, sekä rentoutumis- ja tietoisuusharjoituksista. Ohjeet omahoitoon antaa hammaslääkäri.

Lämpöhaude lievittää kipua ja lihasjännitystä. Kylmähaudetta käytetään tavallisesti turvotus- ja tulehdustilojen hoitoon.

Liikerataharjoitteet ja venytykset auttavat laajentamaan alaleuan liikerataa, lisäämään lihasvoimaa ja rentouttamaan lihaksia. Niitä suositellaan toteutettavaksi hammaslääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Syvähengitysharjoituksista koostuvat rentoutukset saattavat lievittää kivun tuntemusta ja parantaa elämänlaatua. Säännölliset tietoisuusharjoitukset (mindfulness meditation) voivat parantaa unen laatua ja auttaa stressin- ja kroonisen kivun hallinnassa. Liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat suurena tukena.

Purentakisko

Purentakisko on muovista valmistettu suoja, joka vähentää narskuttelusta aiheutuvaa hampaiden kulumista sekä leukanivelvaurioita. Purentakiskon käyttö auttaa myös rentouttamaan purentalihaksia ja laukaisemaan jännitystä. Purentakiskoa käytetään yleensä öisin.

Purentakisko hankitaan hammaslääkärin kautta. Purentakisko tehdään hampaista otetun yksilöllisen jäljennöksen perusteella, joten purentakisko istuu hampaisiin napakasti ja on miellyttävä käyttää.

Purentakiskon hinta koostuu hammaslääkärin osuudesta ja teknisen laboratorion kustannuksista. Hintaan vaikuttaa myös käyntikertojen määrä. Purentakiskojen hankkimiseen kuluu tavallisesti 2–3 käyntikertaa: ensimmäisellä kerralla otetaan jäljennökset, toisella kerralla sovitetaan kisko suuhun ja ohjeistetaan sen käyttö, ja kolmannella käyntikerralla tarkistetaan, että käyttö on sujunut hyvin ja kisko on käytettävyydeltään hyvä. Purentakiskosta kutsutaan joskus kansankielellä hammaskiskoksi. Lue lisää purentakiskosta.

Purentalihasten hieronta

Purentalihasten hieronta lievittää hampaiden narskuttelusta aiheutuvaa lihasjännitystä. Hieronnassa käsitellään purentalihakset sekä kasvojen, kaulan ja niska- ja hartiaseudun alueet. Purentalihasten rentouttava hieronta lievittää lihasten jäykkyyttä ja elvyttää niiden aineenvaihduntaa. Lue lisää purentalihasten hieronnasta.

Purentaelinfysioterapia

Bruksismin sekä muiden purentaelinten toimintahäiriöiden ja kiputilojen hoidossa hyödynnetään purentaelinfysioterapiaa. Fysioterapeutti hoitaa TMD-vaivaa manuaalisia tekniikoita käyttäen ja antaa mukaan ohjeet kotona tehtäviä harjoitteita varten. Lue lisää purentaelinfysioterapiasta.

Lääkehoito

Kuuriluontoinen TMD-vaivojen lääkitys tukee muita käytettäviä hoitomenetelmiä. Lääkehoitoon voidaan päätyä esimerkiksi tilanteissa, joissa purentalihasten kipu on akuuttia tai TMD-kipu on kroonistunut. Bruksismin aiheuttamaan kipuun käytetään kipulääkettä, kuten ibuprofeenia tai parasetamolia.

Psykologiset hoitomenetelmät

Hoidettavan kipukokemukseen sekä kipuun suhtautumiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan psykologisten hoitomenetelmien, kuten kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla. Hoidossa tähdätään hoidettavan oman hallinnan ja pystyvyyden kokemuksen lisäämiseen sekä selviytymiskeinojen ja valintamahdollisuuksien vahvistamiseen.

Milloin hammaslääkäriin?

Hampaiden narskuttelusta johtuvaa purentaelimistön kuormitusta voidaan vähentää, lihasjännitystä ja kipua lievittää, ja hammasvauriot minimoida. Hammaslääkärin tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos purentalihaksissa tai leukanivelissä on kipua, arkuutta tai jäykkyyttä, tai muita bruksismiin viittaavia oireita esiintyy toistuvasti. Sitkeän päänsäryn, niskakivun tai kasvojen alueen kivun yhteys purentaelimistöön on hyvä selvittää. Hieronta- ja fysioterapiapalveluja on hyvä hyödyntää hammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelmaan kuuluvina.