Mitä diabeteksesta tulisi tietää?

Diabetes eli sokeritauti on ryhmä erilaisia aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistävät haiman tuottaman insuliinihormonin häiriintyminen, hiipuminen tai kokonaan loppuminen. Näiden seurauksena verensokeri on päässyt kohoamaan liian korkeaksi. Diabetes voi altistaa useille eri liitännäissairauksille, joten terveelliset elämäntavat, ravinto ja liikunta ovat merkittävässä roolissa diabetesta sairastavien elämässä. Tämä tietopaketti sisältää tietoa yleisimmistä diabetestyypeistä, niiden oireista ja hoidosta.

Sisällysluettelo

Diabetes-tutkimuspaketti sisältää veri- ja virtsakokeen. Verikokeet eivät vaadi valmistautumista. Näytteenoton yhteydessä saat näytteenottovälineet ja -ohjeet virtsanäytteenottoa varten. Näytteenottoa varten varataan 5–10 minuutin aika laboratorioon.

Mikä on diabetes ja mistä se johtuu?

Diabetes eli sokeritauti on joukko erilaisia aineenvaihduntasairauksia. Niiden yhteisenä tekijänä on haiman insuliinintuotannossa oleva häiriö, joka aiheuttaa kohonneen verensokerin eli veren korkean glukoosipitoisuuden.

Erilaisia diabetestyyppejä on useita, joista yleisimpiä ovat:

  • tyypin 1 diabetes
  • tyypin 2 diabetes
  • raskausajan diabetes

Jo todetun diabeteksen hoidossa on tärkeää pysyä kartalla omasta terveydentilasta ja kehon toiminnasta. Diabetes-tutkimuspakettiin on koottu hoidon kannalta olennaiset laboratoriokokeet, joihin kuuluvat esimerkiksi sydämen toimintaa ja aineenvaihduntaa mittaavat tutkimukset.

Tutkimus sisältää veri- ja virtsakokeen. Verikokeet eivät vaadi valmistautumista. Näytteenoton yhteydessä saat näytteenottovälineet ja -ohjeet virtsanäytteenottoa varten. Näytteenottoa varten varataan 5–10 minuutin aika laboratorioon. Diabetes-tutkimuspaketin hinta on katsottavissa hinnastosta.

Diabeteksen oireet

Kuvassa kuvattu Diabeteksen oireet.

Diabeteksen tyypillisiä oireita ovat:

  • väsymys
  • janon tunne 
  • lisääntynyt virtsaamisen tarve
  • tahaton laihtuminen
  • elimistön kuivuminen 
  • korkea verensokeri (yli 11 mmol/l)

Miten diabetes todetaan?

Diabetes vaatii aina hoitoa ja henkilökohtaisen hoitosuunnitelman, joka suunnitellaan yhdessä diabeteshoitajan kanssa. Mikäli oireet täsmäävät ja epäilet oireidesi johtuvat diabeteksesta, varaa aika yleislääkärin vastaanotolle.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes eli nuoruusiän diabetes diagnosoidaan usein nimensä mukaisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Tyypin 1 diabetes johtuu haiman toimintahäiriöstä, jossa insuliinin tuotanto on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Insuliinin puutoksesta johtuen veren glukoosipitoisuus eli verensokeri pääsee nousemaan liian korkeaksi. Tästä syystä tyypin 1 diabetesta hoidetaan alusta alkaen insuliinilla, jonka tarvetta seurataan verensokerimittareiden avulla. Lue lisää verensokerista ja verensokerin mittauksesta.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on huomattavasti yleisempi diabeteksen muoto kuin tyypin 1 diabetes. Tyypin 2 diabeteksessa on kyse kehon aineenvaihduntahäiriöstä. Se on osittain perinnöllinen sairaus, mutta johtaa harvoin sairastumiseen, mikäli henkilö huolehtii terveellisistä elämäntavoista terveellisellä ja monipuolisella ruokavaliolla sekä riittävällä liikunnalla. Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksella, joka voi alkavassa tai lievässä tapauksessa parantaa sairaudelta.

Elämäntapamuutos käytännössä:

  • laihduttaminen
  • liikunnan lisääminen
  • suolan käytön vähentäminen
  • kovan rasvan vähentäminen
  • kuidun lisääminen ruokavaliossa
  • alkoholin käytön vähentäminen
  • tupakoinnin lopettaminen

Hertta-tutkimukseen kuuluu diabetesriskitesti sekä sydänriskitesti, joiden avulla voidaan arvioida vakavan sydänkohtauksen riskiä sekä riskiä sairastua tyypin II diabetekseen. Diabetesriskitestin avulla voit selvittää, onko sinulla riski sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. 

Diabetesriskiestin perusteella selviää henkilön riskipisteytys. Diabetesriskiluku kuvastaa henkilön prosentuaalista todennäköisyyttä sairastua tyypin II diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Voit varata ajan tutkimukseen suoraan ilman lääkärin lähetettä. 

Raskausajan diabetes

Raskausajan diabetes eli raskausdiabetes on nimensä mukaisesti diabetes raskauden aikana. Raskausdiabeteksessa raskaana olevan naisen verensokeripitoisuus nousee normaalia korkeammaksi, joka kuitenkin yleensä paranee synnytyksen jälkeen. Ylipaino on merkittävä tekijä raskausdiabeteksen kehittymisessä. Raskausajan diabetes ei yleensä oireile, ja se usein selviääkin vasta raskausviikkoina 24–28, jolloin raskaana oleville tehdään sokerirasitustesti. Sokerirasituskoe tehdään henkilöille, joilta löytyy sairauden riskitekijöitä. 

Raskausajan diabeteksen riskitekijöitä ovat muun muassa:

  • ylipaino
  • aiemmin yli 4500 g painoisen lapsen synnytys 
  • yli 40-vuotias synnyttäjä
  • kookas sikiö

Sokerirasituskoe raskauden aikana

Sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille raskaanaoleville raskausviikkoina 24-28.  Henkilöille, joilla sairastumisen riski on erityisen korkea esimerkiksi vaikean liikapainon tai edellisten raskauksien takia, voidaan sokerirasitustesti tehdä jo viikoilla 12–16. Jos kokeen tulos on tällöin normaali, se uusitaan vielä myöhemmillä viikoilla.

Sokerirasituskokeessa pidetään ensin 12 tunnin paasto, jonka perusteella selvitetään raskaana olevan paastoarvo. Tämän jälkeen juodaan 75 g sokeriliuos. Verensokeri mitataan tämän jälkeen yhden ja kahden tunnin kuluttua. 

Arvot, joiden alle verensokerin pitää jäädä:

  • 5,3 mmol/l paaston jälkeen
  • 10,0 mmol/l 1 tunnin jälkeen liuoksen ottamisesta
  • 8,6 mmol/l 2 tunnin jälkeen liuoksen ottamisesta

Verensokeri ja insuliini

Terveellä ihmisellä elimistö säätelee verensokeria haiman tuottaman insuliinin avulla. Tyypin 1 diabetesta sairastavalla haima ei tuota enää insuliinia tai se on vähäistä, jolloin sokeritasapainoa tulee säädellä insuliinipistosten tai pumpun avulla. Insuliini on verensokeria laskeva hormoni. Diabeetikko käyttää usein hoidossaan sekä pitkävaikutteista insuliinia että ateriainsuliinia, minkä annostelussa on otettava huomioon verensokeriarvo, syötävän ruoan hiilihydraattimäärä ja liikunnan vaikutus. Tyypin 1 diabetes vaatii jo heti sairauden alkuvaiheessa päivittäin insuliinipistoksia tai insuliinipumppua. 

Tyypin 2 diabeteksessa hoito aloitetaan yleensä elämäntapamuutoksella. Alkavissa ja lievissä tapauksissa liikunta ja terveellinen ruokavalio riittävät usein hoidoksi ja saavat verensokerin pysymään normaalilla tasolla. Myöhemmin voi olla tarpeellista ottaa hoitoon mukaan suun kautta syötävät lääkkeet, joskus myös insuliinia.

Aamuisin paaston jälkeen normaali verensokeri on 6,0 mmol/l. Jos verensokeri ylittää tämän arvon (eli on 6,1–6,9 mmol/l) on kyseessä kohonnut verensokeri. Diabeteksen alaraja tässä tilanteessa on 7,0 mmol/l. Toisin sanoen diabeetikoilla yön jälkeen verensokeri on korkeampi kuin terveellä ihmisellä.

Syömisen jälkeen verensokeri nousee noin 2 mmol/l, jolloin kahden tunnin jälkeen syömisestä terveellä ihmisellä arvot pysyvät alle 7,8 mmol/l. Diabeteksessa alaraja on 11,1 mmol/l. Näiden arvojen välillä oleva verensokeri kertoo heikentyneestä sokerinsiedosta, mutta ei viittaa välttämättä diabetekseen.

Vinkkilista diabeetikolle:

  • Noudattamalla säännöllistä ruokailurytmiä, helpotat verensokerin säätelyä.
  • Runsaskuituisella ruoalla pystyt tasoittamaan ruokailun jälkeistä verensokeriarvojen nousua.
  • Ota hiilihydraattien määrä huomioon ateriainsuliinia annostellessa.
  • Pidä mukanasi sokeripitoisia eväitä kuten mehua, hedelmiä tai Siripiri-pastilleja, alhaisen verensokerin varalta.
  • Muista, liikunta saattaa tehostaa insuliinin vaikutusta.
  • Alkoholi estää maksaa vapauttamasta sokeria elimistön käyttöön, joten muista tarkkailla verensokeriarvoja aktiivisemmin alkoholia nautittuasi.

Lue lisää ruokavalion vaikutuksesta diabetekseen.

Hypoglykemia

Hypoglykemialla tarkoitetaan tilaa, jossa diabetesta sairastavan verensokeriarvot ovat insuliinin vaikutuksesta laskeneet hengenvaarallisen alhaiseksi. Tällöin verensokeriarvo on usein alle 2,8 mmol/l.

Alhaisen verensokerin oireita:

  • tiheä pulssi ja sydämentykytyksiä
  • hikoilu
  • nälän tunne
  • käsien tärinä
  • ärtyisyys

Jos verensokeri pääsee alle 2,8 mmol/l oireita voivat olla esimerkiksi:

  • päänsärky
  • sekavuus
  • näköharhat
  • epätavallinen käytös
  • kouristelu
  • tajuttomuus

Verensokerin laskettua alhaiseksi, diabeetikon tulee syödä nopeita hiilihydraatteja, kuten sokeria, sokeripitoisia juomia tai hedelmiä. Jos diabeetikko on tajuton, on paikalle hälytettävä ambulanssi hätänumerosta 112. Tajuttomalle ei tule koskaan antaa syötävää tai juotavaa. Insuliinisokissa ensiapuna voidaan käyttää glukagonipistosta, joka on insuliinin vastavaikutushormoni, jonka avulla maksa pystyy vapauttamaan sokeria elimistöön ja nostamaan verensokeria.

Hyperglykemia

Hyperglykemia on vastaavasti tila, jossa verensokeri on diabeetikolla päässyt liian korkeaksi. Jos verensokeri pääsee nousemaan vaarallisen korkeaksi (yli 15 mmol/l ilman ruokailua), voi se johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin tai jopa diabeettiseen koomaan. Hyperglykemia johtuu insuliinin puutteesta, jolloin kehon verensokeripitoisuudet pääsevät nousemaan. 

Korkean verensokerin oireita ovat:

  • janoisuus
  • lisääntynyt virtsaamisen tarve
  • huonovointisuus
  • väsymys
  • päänsärky
  • näköhäiriöt
  • nälän tunne
  • keskittymisvaikeudet

Ketoasidoosia epäillessä on tehtävä aina ketoaineiden mittaus. Diabeetikoilla on usein oma ketoainemittari, jolla testin voi suorittaa kotona. Ketoaineiden ylittäessä 3,0 mmol/l tulee sairaalahoitoon hakeutua viipymättä.