Kalsium - miksi sitä tarvitaan ja mistä sitä saa?

Kalsium - miksi sitä tarvitaan ja mistä sitä saa?

Kalsium on elimistön ja luuston hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeä aine. Ihminen tarvitsee kalsiumia erityisesti luuston ja hampaiden kunnossa pitämiseen sekä useiden aineenvaihdunnan toimintoihin. Kalsiumia saadaan erilaisten ruokien, kuten maitotuotteiden kautta elimistön käyttöön. Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin siihen, mitä kalsium on ja mistä sitä saa. Lisäksi kerromme, mitkä ovat kalsiumin saantisuositukset eri ikäryhmille ja mitä tapahtuu, jos kalisumia saa liikaa tai liian vähän.

Mittaa kalsiumarvo tutkimuspakettien yhteydessä

Kalsiumarvon pääset mittauttamaan seuraavien tutkimuspakettien yhteydessä. Tutustu vaihtoehtoihin ja varaa aika itsellesi sopivaan tutkimuspakettiin:

Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Lähetteettömiin laboratoriokokeisiin voi hakeutua vapaasti kuka tahansa, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan. Näytteenottoa varten varataan 10 minuutin aika laboratorioon.

Mitä kalsium on ja miksi ihmiset tarvitsevat sitä?

Kalsium on elimistön toiminnan kannalta elintärkeä aine. Kalsium on pääosin varastoitunut luustoon, jossa se on osana luun kovaa mineraalia. Luuston ja hampaiden hyvinvoinnin kannalta kalsiumin riittävä saanti on erityisen tärkeää.

Kilpirauhasen pinnalla olevien lisäkilpirauhasten erittämä parathormoni sekä kilpirauhasen erittämä kalsitoniini ja D-vitamiini säätelevät kalsiumin määrää veressä. Säätelyn ansiosta terveellä ihmisellä ruokailu ei juurikaan vaikuta veressä olevan kalsiumin määrään, vaan kalsium varastoituu ensisijaisesti luihin. Elimistössä oleva kalsium on luiden lisäksi tärkeä monissa elimistölle tärkeissä aineenvaihdunnan tapahtumissa, kuten lihassolujen ja hermosolujen toiminnan säätelyssä.

Kuinka paljon ihminen tarvitsee kalsiumia?

Kalsiumin vuorokauden saantisuositus ikäryhmittäin:

  • 6–11-kk ikäiset 540 mg
  • 1–5-vuotiaat 600 mg
  • 6–9-vuotiaat 700 mg
  • 10–17-vuotiaat 900 mg
  • Aikuiset 800 mg
  • Raskaana olevat ja imettävät 900 mg

Riittävän kalsiumin saanti on välttämätöntä useiden elimistölle elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi sekä luuston ja hampaiden hyvinvoinnin kannalta. Erityisesti kasvavien lasten ja nuorten kalsiumin saantiin on kiinnitettävä huomiota, jotta luusto pääsee kehittymään normaalisti.

Kalsiumin lähteet − mistä kalsiumia saa?

Hyviä kalsiumin lähteitä ovat maitotuotteet sekä kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat ja -jogurtit. Kalsiumia saa kuitenkin myös muista ruoka-aineista kuten esimerkiksi kasviksista, pähkinöistä ja tofusta. Mikäli kalsiumia ei saa riittävästi ruoan mukana, voidaan kalsiumia syödä esimerkiksi tablettien muodossa. 

Kalsiumin saannin lisäksi on myös muistettava huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista. D-vitamiini on välttämätön aine, jotta kalsium pystyy imeytymään elimistöön normaalisti. Ilman D-vitamiinia veren kalsiumpitoisuus laskee, jolloin kalsiumia tarvitsevat elintoiminnot eivät pääse toimimaan normaalisti.

Alle on listattu esimerkkiruokia ja niiden kalsiumpitoisuuksia:

Kalsiumia 200 milligrammaa:
Lasillinen maitoa, kasvimaitoa tai piimää
Annos jogurttia, kasvijogurttia, viiliä tai rahkaa 
Paksu juustoviipale 
Maitosuklaata, 50 grammaa 
Tofu, 50 grammaa 
Seesaminsiementahnaa, 2 ruokalusikallista 
Manteleita, 1 desilitra 

Kalsiumia 100 milligrammaa:
Valkoisia papuja, 1 desilitra
Appelsiini, keskikokoinen
Parsakaali, reilu 300 grammaa

Kalsiumin-lähteet.png

Jos ruokavaliosta jää pois kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita, olisi hyvä varmistaa, että kalsiumia kertyy ruokavaliosta riittävästi. Ravitsemusterapeutti voi auttaa kartoittamaan ruokavaliosi ravintoaineiden saantia ja miettimään sinulle sopivia ruokavalintoja. Voit selvittää kasvissyöjän tutkimuspaketilla, kuinka kehosi voi ja saatko riittävästi elimistöllesi välttämättömiä ravintoaineita. 

Kalsiumarvoja mitatessa on kuitenkin muistettava, että elimistö säätelee tarkoin kalsiumin määrää veressä, joten verestä ei voida selvittää, onko ruoasta saatu kalsiumin määrä riittävä. Tällöin on tutkittava luustoa, jonne kalsium pääasiassa varastoituu. Esimerkiksi henkilöllä, jonka ruokavalioon ei sisälly riittävästi kalsiumia, veren kalsiumpitoisuus voi näyttää testeissä silti hyvältä.

Kalsiumin puute − hypokalsemia

Hypokalsemia on elimistön tila, jossa veren kalsiumpitoisuus on pudonnut liian alas. Tällainen tilanne voi johtua esimerkiksi kaikkien neljän lisäkilpirauhasen poistamisesta, D-vitamiinin imeytymishäiriöstä, joka johtuu usein keliakiasta tai mahalaukun poistosta. Myös pitkälle edennyt munuaisen vajaatoiminta  tai maksasairaus ovat syitä hypokalsemialle.

D-vitamiinin puutos voi myös johtaa lievään veren alhaiseen kalsiumpitoisuuteen, joka on erityisesti Suomessa melko yleistä. Lievässä D-vitamiinin puutostilassa ei kuitenkaan ole kyse hypokalsemiasta. Puutoksen syy johtuu usein yksipuolisesta ruokavaliosta, jolloin D-vitamiinia ei saada ravinnon kautta riittävästi. Harvoin ruokavalio on kuitenkaan syynä vaikeaan hypokalsemiaan, ja tällöinkin syynä on yleensä erittäin tiukka kasvisruokavalio. Riittämätön altistuminen auringon valolle voi myös johtaa D-vitamiinin puutokseen ja tätä kautta hypokalsemiaan.

Lievä hypokalsemia ei aiheuta oireita. Tilanteessa, jossa veren kalsiumpitoisuus laskee alle 1,8 mmol/l, alkaa elimistö oireilemaan. 

Yleisimpiä hypokalsemian oireita ovat: 

  • raajojen, sormien, varpaiden ja suun ympäristön pistely ja puutuminen
  • lisääntyneet lihaskrampit

Ensiapuna hypokalsemiaan annetaan sairaalassa kalsiumia tippana suoneen. Hypokalsemian hoito vaihtelee sen mukaan, mikä on laskeneen kalsiumarvon aiheuttaja. Esimerkiksi lisäkilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lääkkeillä, jotka toimivat lisäkilpirauhashormonin lailla. Jos hypokalsemia johtuu D-vitamiinin puutteesta, lisätään D-vitamiinin saantia, ja selvitetään puutoksen aiheuttaja.

Kalsiumin liikasaanti − hyperkalsemia

Hyperkalsemia on tila, jossa veren kalsiumpitoisuus on noussut liian korkeaksi. 

Syitä korkeaan veren kalsiumpitoisuuteen on useita:

  • Selkeästi yleisin on lisäkilpirauhashormonin eli parathormonin liikatuotanto, joka syntyy yhden tai useamman lisäkilpirauhasen liikakasvusta.
  • Luuhun levinnyt syöpä, jolloin luusta vapautuu vereen kalsiumia.
  • D-vitamiinin liikasaanti. Tämä on kuitenkin harvinaista, koska tähän tarvitaan pitkältä ajalta saatu yli kymmenkertainen D-vitamiinitarpeen ylittävä annos. Liiallinen D-vitamiini imeyttää kalsiumia vereen liian tehokkaasti.

Lievä hyperkalsemia ei yleensä aiheuta oireita. On kuitenkin huomioitava, että lievässäkin tapauksessa vaarana voi olla sairastuminen osteoporoosiin, mikäli hyperkalsemia johtuu lisäkilpirauhashormonin liikatuotannosta. Hyperkalsemia voi aiheuttaa myös munuaiskiviä.

Kun veren kalsiumpitoisuus on noussut korkeaksi, oireet voivat olla esimerkiksi:

  • Väsymys
  • Ruokahaluttomuus
  • Vatsavaivat
  • Keskittymisvaikeudet
  • Sekavuus

Huomattavan korkeaa veren kalsiumarvoa hoidetaan sairaalassa nestehoidolla ja lääkkeillä. Koska hyperkalsemia voi johtua useasta eri syystä, lopullinen hoito suunnitellaan sen aiheuttajan mukaan. Jos hyperkalsemia johtuu lisäkilpirauhashormonin liikatoiminnasta, rauhanen poistetaan leikkauksella. Syövästä johtuvaa veren korkeaa kalsiumpitoisuutta hoidetaan lääkkeillä.