Kondylooma on HPV-viruksen aiheuttama syylämäinen muutos

Kondylooma on HPV-viruksen aiheuttama syylämäinen muutos

Kondyloomaa eli visvasyylää aiheuttaa HPV- eli papilloomavirus. HPV-virus voi olla oireeton tai aiheuttaa näkyviä muutoksia eli kondyloomia. Kondylooma on tavallisesti syylän kaltainen ja kukkakaalimaisesti ulkoneva pieni ihomuutos, joka esiintyy sukupuolielinten alueella. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, miten kondylooma tarttuu, mitkä voivat olla kondylooman oireet ja miten kondyloomaa esiintyy miehillä ja naisilla.

Sisällysluettelo

Mikäli huomaat erityisesti sukupuolielinten alueella ihomuutoksia, on hyvä varata aika lääkärin vastaanotolle. Terveystalon asiantuntijoiden vastaanotolla ihomuutokset tutkitaan tarkemmin ja mahdollisiin kondyloomiin voidaan tarvittaessa aloittaa paikallishoito. Kondyloomien hoidossa voit varata ajan gynekologille, urologille, ihotautilääkärille tai yleislääkärille.

Kondylooma

Kondylooma eli visvasyylä on HPV- eli papilloomaviruksen aiheuttama ihomuutos. HPV-virus voidaan jaotella matalan riskin ja korkean riskin virustyyppeihin. Matalan riskin virukset voivat aiheuttaa kondyloomamuutoksia erityisesti sukupuolielinten alueelle. Vaikka kondyloomat ovat HPV-viruksen aiheuttamia, ne eivät muutu syöväksi tai syövän esiasteeksi, toisin kuin korkean HPV-viruksen aiheuttamat oireettomat ja näkymättömät muutokset.

HPV-virusta ja siihen liittyviä kondyloomia esiintyy eniten nuorilla aikuisilla. HPV- viruksen esiintyvyys on nuorilla korkea, sillä suurin osa saa tartunnan seksielämän aloittamisen jälkeen. Usein virus on kuitenkin oireeton ja näkyviä kondyloomia kehittyy vain 1% tartunnan saaneista.

Kondylooma – oireet

Kondylooman oireet ilmenevät kutinana, punoituksena tai ihon rikkoutumisena. Virustartunnan saaneista vain pienelle osuudelle tulee näkyviä oireita iholle eli kondyloomia. Ulkonäöltään kondylooma on karheapintainen, kukkakaalimaisesti ulkoneva tai litteämpi ja luomimainen. Muutoksen koko vaihtelee millimetristä jopa useiden senttimetrien kokoisiin rykelmiin. Vaikka HPV-viruksen kantajalle ei ole tullut näkyviä kondyloomia, hän voi tartuttaa seksikumppaneitaan oireettomana.

Kondylooman itämisaika tartunnasta mahdollisiin oireisiin on usein kuukausista vuosiin.


HPV ja kondylooma

Miten kondylooma tarttuu?

Voiko kondylooma tarttua oireettomana? Kyllä voi, sillä myös ilman näkyviä kondyloomia HPV-virus voi tarttua. Virus tarttuu sukupuoliteitse ja tarttuakseen se tarvitsee läheisen iho- tai limakalvokontaktin. Tartuntaan ei vaadita yhdyntää vaan myös sukupuolielimien hyväily käsin tai suuseksi voivat riittää tartuntaan. Herkkyys virustartunnalle riippuu virustyypistä ja omasta puolustuskyvystä tartuntaa vastaan.

Kondyloomalta ei voi suojautua täysin kondomia käyttämällä. Kondomi kuitenkin estää tehokkaasti muita yhdynnässä ja suuseksissä leviäviä tauteja tarttumasta, jonka takia kondomia tulisi käyttää aina erityisesti tilapäisissä seksisuhteissa. 

Kondylooma miehellä

Kondylooma miehellä esiintyy usein terskassa, siittimen varressa, kivespussissa, peräaukon ympärillä tai pakaravaossa. Kondyloomia esiintyy usein usealla alueella samaan aikaan ja kondyloomista voi kehittyä suuria rykelmiä. Joissakin tapauksissa miehelle voi kehittyä myös virtsaputkeen kondyloomia. Nämä kondyloomat voivat vaikeuttaa virtsasuihkua ja aiheuttaa virtsaputken suulta limavuotoa sekä kirvelyä virtsatessa.

Kondylooma naisella

Kondylooma naisella esiintyy usein syylämäisenä muutoksena ulkosynnyttimissä tai litteämpänä muutoksena emättimessä tai kohdunnapukassa. Mikäli ulkosynnyttimistä löytyy kondyloomia, on tarpeen tehdä gynekologinen tutkimus ja ottaa Papa-koe eli irtosolututkimus, jos koetta ei ole otettu lähivuosina. Papa-kokeella voidaan poissulkea mahdolliset solumuutokset. Mikäli Papa-kokeesta löytyy solumuutoksia, tehdään jatkotutkimuksena kolposkopia eli ulkosynnyttimen, emättimen ja kohdunsuun mikroskooppitutkimus. Lieviä esiasteita seurataan, sillä solumuutokset voivat parantua itsestään. Voimakkaammat solumuutokset hoidetaan poistamalla solumuutosalue paikallispuudutuksen jälkeen.

Papa-kokeen vaihtoehtona yli 30-vuotiaille voidaan tehdä HPV-testi. Naisten tulisi käydä Papa-kokeessa tai HPV-testissä vähintään viiden vuoden välein ja useammin, jos näyte on ollut poikkeava tai ilmaantuu oireita. HPV-testillä etsitään solumuutoksia ja syövän riskiä lisääviä HPV-viruksia, kun taas Papa-kokeella jo alkaneita solumuutoksia ja syöpää.

Kondylooma – hoito

Onko kondylooma ikuinen? Virustartuntaa ei pystytä hoitamaan, mutta suurimalla osalla tartunnan saaneista virus häviää itsestään vuosien kuluessa. Myös kondyloomat voivat hävitä ilman hoitoa. Näkyviä kondyloomia pystytään kuitenkin hoitamaan paikallishoidolla tai poistamalla ne kirurgisesti. Solumuutoksia seurataan ja hoidetaan niiden vaikeusasteen mukaisesti. Koska virus ei katoa elimistöstä, uusivat kondyloomamuutokset herkästi.

Kondyloomien hoidossa voit varata ajan gynekologille, urologille, ihotautilääkärille tai yleislääkärille.