Kuume on elimistön keino puolustautua

Kuume on kehon tila, jossa ruumiinlämpö nousee normaalia korkeammaksi. Se on osa elimistön puolustusreaktiota ja merkki siitä, että kehon immuunijärjestelmä on aktivoitunut. Normaali ruumiinlämpö on yksilöllinen, joten kuumeella ei ole tiettyä raja-arvoa. Tässä tietopaketissa kerrotaan, kuinka kuume määritellään, mistä kuume johtuu ja milloin tulisi hakeutua lääkäriin. Myös lasten ja vauvojen kuumetta käsitellään lyhyesti.

Sisällysluettelo

Kuume on tavallinen oire infektioiden yhteydessä. Jos kuume ei liity selkeästi virus- tai bakteeri-infektioon tai kuume pitkittyy, tilanne on hyvä tarkistaa lääkärin vastaanotolla. Pitkittyneestä kuumeesta puhutaan, kun kuume jatkuu vähintään 38-asteisena ainakin kolmen viikon ajan. Lääkäriin on hyvä hakeutua 38-asteisen kuumeen kestettyä vähintään viikon ajan. Yli 38,5 asteen kuumeen aiheuttaja on syytä selvittää jo 3–4 päivän jälkeen.

Normaali ruumiinlämpö

Aikuisen ihmisen normaali ruumiinlämpö on aamulla mitattuna 36,5–37,5 astetta. Illalla mitattuna ruumiinlämpö on tavallisesti 0,5 astetta aamulämpöä korkeampi.

Ruumiinlämmössä on yksilöllisiä eroja, joten oma normaali ruumiinlämpö kannattaa selvittää mittaamalla lämpötila terveenä. Stressi, liikunta, saunominen ja naisilla munasolun irtoaminen voivat nostaa ruumiinlämpöä 0,5–1,0 astetta.

Missä menee kuumeen raja?

Kuumeen raja määräytyy yksilöllisesti normaalin ruumiinlämmön mukaan. Aikuisella kuumeesta voidaan puhua, kun normaali ruumiinlämpö ylittyy, eikä taustalla ole stressiä tai muuta lämpötilaa nostavaa tekijää.

Virusinfektion yhteydessä kuume voi nousta aikuisella 39–40 asteeseen. Hengenvaarallisen kuumeen raja on 42 astetta, mutta näin korkea kuume on tavallisesti ulkoisten tekijöiden seurausta. Hengenvaarallisen korkeaan ruumiinlämpöön saattavat johtaa esimerkiksi saunomiskilpailut tai oleskelu kuumassa ilmastossa ilman riittävää nesteytystä, jolloin hikoilu lakkaa.

Kuumeen mittaaminen

Mittaustapa sekä käytettävä kuumemittari vaikuttavat mittaustulokseen. Kuume mitataan kuumemittarilla kainalosta, korvasta, suusta, otsalta tai peräsuolesta. Kainalosta tai korvasta mitattu lämpötila on hieman alhaisempi kuin suusta tai peräsuolesta mitattu. Otsalta mitattuna lämpötilassa on eniten vaihtelua.

Kuumemittareita on digitaalisia sekä perinteisiä kuumemittareita. Korvasta mitattaessa käytetään korvamittaria. Kosketuksettomalla kuumemittarilla kuume voidaan mitata otsalta tai korvasta.

Miksi kuume nousee?

Kuume on osa elimistön puolustusreaktiota. Immuunijärjestelmä taistelee infektiota vastaan nostamalla ruumiinlämpöä. Kuume ei siis ole sairaus vaan merkki siitä, että kehon immuunijärjestelmä on aktivoitunut.

Kuume on tavallinen oire virusinfektioissa, ja yksi yleisin kuumeen aiheuttaja onkin virusperäinen nuhakuume eli flunssa. Myös ruokamyrkytykseen ja muihin virusperäisiin suolistotulehduksiin liittyy usein kuumetta. Bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa sekä muissa tulehdussairauksissa kuume voi nousta nopeasti ja horkkamaisesti.

Harvinaisempia kuumeen aiheuttajia ovat sidekudossairaudet ja osa syöpätaudeista. Kuumetta tai lämpöilyä saattaa esiintyä hetkellisesti joidenkin rokotusten, kuten influenssarokotteen ottamisen jälkeen.

Kuume – oireet

Kuume aiheuttaa yleisoireita, joiden voimakkuus on yksilöllistä. Kuumeinen olo viittaa kuumeen tavallisesti aiheuttamiin yleisoireisiin, kuten vilunväristyksiin ja särkyyn. Esimerkiksi flunssan voi sairastaa ilman varsinaista kuumetta, vaikka olo tuntuisikin kuumeiselta.

Kuumeen aiheuttamat yleisoireet:

  • Vilunväristykset
  • Kipu ja särky
  • Ihon punoitus
  • Hikoilu
  • Väsymys

Kuume – itsehoito

Flunssan aiheuttaman kuumeen hoidoksi riittää lepo ja nesteiden juominen, koska kuumeessa kehosta haihtuu enemmän nesteitä. Hikoilun seurauksena kehosta poistuu suoloja, joten säännöllisestä syömisestä kannattaa huolehtia.

Kuumeisena on hyvä pukeutua kevyesti, sillä liian lämpimät vaatteet tai peitot vain lisäävät hikoilua. Huoneen lämpötilaa voi alentaa, jos se on mahdollista.

Korkeaa kuumetta voi alentaa kuumelääkkeellä. Kuumelääke alentaa kuumetta ja lievittää oireita. Aikuisille soveltuvia kuumelääkkeitä ovat esimerkiksi parasetamoli, asetyylisalisyylihappo, ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni.

Vauvan tai lapsen kuume

Vauvan tai lapsen kuume johtuu lähes aina bakteeri- tai virusinfektiosta, sillä muut tulehdussairaudet ovat lapsilla harvinaisia. Lapsen kuume mitataan yleensä kainalosta tai korvasta, jolloin kuumeen raja on 37,5 astetta. Kuumeen mittaamista peräsuolesta ei enää nykyisin suositella. Lapsella kevytkin liikunta nostaa kehon lämpötilaa, joten lämmön mittaus on parasta tehdä levossa.

Kuumelääkkeen käyttö lapsella on suositeltavaa yli 38,5 asteen kuumeessa. Erityisesti pienellä lapsella on vaikea havaita kurkkukipua ja lihassärkyä, joita kuumelääke lievittää. Kuumeen alentaminen kuumelääkkeellä ei hidasta paranemista. Yli 3 kuukauden ikäisillä käytettyjä kuumelääkkeitä ovat parasetamoli ja ibuprofeeni. Yli vuoden ikäisillä voidaan käyttää myös naprokseenia. Lue lisää lapsen kuumeen hoidosta.

Silloin, kun alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan kuume ylittää 38 asteen rajan, on syytä ottaa viipymättä yhteys lääkäriin. Pienen vauvan kuumeen aiheuttajana on vanhempia lapsia useammin vakavampi infektio. Yleiskunnon lasku pienellä vauvalla ilman kuumettakin on hälytysmerkki, jonka vuoksi tulee hakeutua tutkimuksiin.

Kuumekouristus lapsella

Lapsen kuumekouristus aiheutuu korkeasta kuumeesta tai kuumeen nopeasta noususta. Kuumekouristuksen aikana lapsen kädet ja jalat nykivät symmetrisesti ja lapseen ei saa kontaktia. Kuumekouristus on yleensä vaaraton, mutta kokemus voi olla vanhemmalle pelottava. Kouristuksen aikana on tärkeää varmistaa, että lapsi hengittää esteettömästi eikä vahingoita itseään.

Kohtauksen kesto on muutamasta minuutista 15 minuuttiin, jonka jälkeen lapsen tajunta palaa normaalille tasolle. Jos kouristelu pitkittyy yli viiden minuutin kestoiseksi, kouristelu on toispuolista tai lapsi on kohtauksen jälkeen sekava, oksenteleva, kivulias tai muuten poikkeava, päivystykseen tulee ottaa yhteys välittömästi.

Kuumekouristuksia esiintyy ½–6 vuoden iässä. Alle 7-vuotiaista lapsista kuumekouristuksen saa 2–5 prosenttia. Lue lisää lapsen kuumekouristuksesta.

Pitkittynyt kuume

Kuume voi pitkittyä virusinfektion seurauksena. Vähintään 38-asteisen kuumeen jatkuessa yli kolmen viikon ajan, puhutaan pitkittyneestä kuumeesta. Tutkimuksiin on hyvä hakeutua jo viikon jälkeen, jos kuume on vähintään 38 astetta. Kuumeen ylittäessä 38,5 astetta, sen aiheuttaja on syytä tutkia jo 3–4 päivän jälkeen, mikäli kuume ei johdu selkeästi flunssasta.

Joskus pitkään kestävän kuumeen taustalla on lämmönsäätelyjärjestelmän hyvänlaatuinen häiriö. Tällaisissa tapauksissa kuume on yleensä alle 38 astetta.

Sahaava kuume virusinfektion jälkeen on harvinaista. Matala sahaava kuume ei ole vaarallista ja yleensä kuume tasoittuu itsestään ajan kuluessa. Jos sahaava kuume nousee 39–40 asteeseen, syy tulee selvittää lääkärin vastaanotolla.

Milloin lääkäriin?

Tutkimuksiin on syytä hakeutua viipymättä seuraavissa tilanteissa:

  • Yleiskunto laskee nopeasti ja jalkeilla on vaikea pysyä
  • Kuumeen lisäksi esiintyy kovaa päänsärkyä tai niskan jäykkyyttä
  • Yksi tai useampi nivel punoittaa tai kuumottaa
  • Kuume on noussut ulkomaan matkalla tai heti sen jälkeen, ilman selvää yhteyttä flunssaan

Lääkäriin tulee hakeutua vuorokauden sisällä seuraavissa tilanteissa:

  • Yli 38,5 asteen kuume ei laske 3–4 päivän kuluessa, eikä kuume ole flunssan aiheuttama
  • Vähintään 38-asteinen kuume jatkuu yli viikon ajan
  • Kuume laskee, mutta nousee parin päivän jälkeen uudelleen
  • Kuumeen lisäksi esiintyy jatkuvaa vatsakipua, virtsaamisvaivoja, kurkkukipua tai nielemisvaikeuksia
  • Henkilöllä on lisäksi vaikea sydän-, keuhko- tai munuaissairaus