äänsärky kuriin hyvällä hoidolla

Migreeni vie sängyn pohjalle – päänsärky kuriin hyvällä hoidolla

Migreeni on neurologinen sairaus, jonka oireita ovat päänsärky ja aistiherkistymät. Päänsärky on usein toispuoleinen ja sen voi laukaista moni asia, kuten stressi. Aurallinen migreeni varoittaa itsestään esimerkiksi sahalaitakuvioilla näkökentässä, aurattomassa migreenissä päänsärky alkaa ilman ennakko-oireita. Migreenin hoito onnistuu sekä lääkityksellä että lääkkeettömästi.

Sisällysluettelo

Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus. Noin joka kymmenes ihminen kärsii migreenistä. Migreenikohtaukset ovat yksilöllisiä ja niitä voi tulla kaikenikäisille. Migreenissä toispuoleinen päänsärky on yleistä. Se tarkoittaa, että kipu tuntuu vain toisella puolella päätä, esimerkiksi otsassa tai ohimolla. Kipu voi olla myös molemminpuolisena esimerkiksi takaraivossa. Migreeni voi alkaa jo lapsuudessa, mutta yhtä hyvin myös aikuisiällä. Naisilla migreeni on yleisempää kuin miehillä.

Mistä migreeni johtuu?

Migreenikohtaus alkaa usein ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Niitä voivat olla esimerkiksi: 

  • stressi tai sen loppuminen
  • kirkas auringonvalo ja valon määrän lisääntyminen keväisin
  • näyttöpäätetyö
  • huonosti nukuttu yö
  • liian pitkät ruokailuvälit
  • alkoholin käyttö
  • purentaongelmat
  • huonontunut näkö eli tarve silmälaseille

Migreenin oireet

Mistä tietää, että päänsärky on migreeniä eikä esimerkiksi jännityspäänsärkyä? Kyseessä on migreeni, jos särkyyn liittyy vähintään kaksi seuraavista piirteistä:

  • särky on toispuoleista
  • sykkivää
  • kovaa tai kohtalaista
  • pienikin ponnistus, esimerkiksi portaiden nouseminen, pahentaa särkyä

Lisäksi vähintään toinen seuraavista oireista:

  • aistiherkistymät eli se että valo, tuoksu ja äänet pahentavat särkyä
  • pahoinvointi tai oksentelu

Kova pääkipu on tunnetuin migreenin oire, mutta on myös mahdollista sairastaa migreeni ilman päänsärkyä. Sekä päänsäryttömään migreeniin että tavalliseen migreeniin voi liittyä myös tasapainohäiriöitä, huimausta, väsymystä, hikoilua, palelua, verenpaineen ja pulssin muutoksia, ärtymystä tai keskittymisvaikeutta.

Migreenin kesto

Migreenikohtauksessa päänsärky kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Aika jakautuu ennakko-oireisiin, särkyvaiheeseen ja jälkioireisiin. Pitkittynyt migreeni tarkoittaa, että oireet kestävät yli 72 tuntia. Ennakko-oireita voi esiintyä vuorokausi tai pari ennen kivun alkamista. Ennakko-oireita voivat olla esimerkiksi:

  • mielialan vaihtelut
  • ajattelun ja tarkkaavaisuuden takkuaminen
  • oikeiden sanojen löytämiseen ja muistamiseen liittyvät vaikeudet
  • makean himo
  • haukottelu
  • ylipirteys

Varsinainen särkyvaihe jakautuu säryn alkuun ja täyteen kipuvaiheeseen. Säryn alussa kipu on yleensä lievää tai kohtalaista. Tällöin oireita voivat olla esimerkiksi tylppä päänsärky, nenän tukkoisuus ja lihaskipu.

Migreenin täysi särkyvaihe on usein niin voimakasta, että normaali toimintakyky heikkenee. Ihminen joutuu niin sanotusti sängyn pohjalle. Tällöin hän kärsii yleensä kovasta pääkivusta, johon liittyy pahoinvointia, valoherkkyyttä ja tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston häiriöitä, kuten kalpeutta ja palelua.

Kipuvaihetta seuraa jälkioireiden vaihe. Niitä voivat olla esimerkiksi alakuloisuus, mielialan vaihtelut, ylienergisyys tai väsymys. Pää voi tuntua aralta ja päänahka herkistyneeltä niin, ettei se siedä esimerkiksi harjausta. Niska voi olla jäykkä.

Aurallinen migreeni

Migreeni jaetaan aurattomaan ja auralliseen migreeniin. Aurallinen migreeni tarkoittaa, että jo ennen särkyä esiintyy enteileviä oireita, kuten näköhäiriöitä, raajojen puutumista tai puheen vaikeutumista. Aurattomassa migreenissä päänsärky kehittyy ilman esioireita.
Aura kestää viidestä minuutista tuntiin. Migreenin tuomat näköhäiriöt ovat tavallisimpia oireita. Aurallinen migreeni voi esimerkiksi:

  • saada silmissä näkymään sahalaitakuvioita
  • vääristää näköhavaintojen kokoa
  • tuottaa puutoksia näkökentässä
  • tehdä kirkkaista valoista häiritseviä

Auraa on noin 15 prosentilla migreeniä sairastavista. Auroja voivat olla myös toispuoleinen puutuminen, puhehäiriöt tai pahimmillaan toispuoleinen, ohimenevä halvaus.
Lääkäri antaa yleensä migreenidiagnoosin, jos aurattomia kohtauksia on ollut viisi tai aurallisia kaksi.

Onko aurallinen migreeni vaarallinen?

Aurallinen migreeni ei ole sen vaarallisempi kuin auratonkaan migreeni. Aura kertoo, mistä kohtaa aivoja migreeni lähtee käyntiin. Esimerkiksi näköhäiriöt kertovat siitä, että aurallinen migreeni käynnistyy aivojen takaosasta näkökeskuksen alueelta.
Aurallisen migreenin harvinaisia mutta tunnettuja alaryhmiä tyypillisen aurallisen migreenin lisäksi ovat:

  • Hemipleginen migreeni: auraoireena esiintyy toispuoleinen hetkellinen halvaus, joka alkaa yleensä käden puutumisena sormista kohti olkapäätä ja heikentää voimia. Oireita voi tulla myös jalkaan, poskeen tai suupieleen.
  • Aivorunko- eli basilaarimigreeni: tavallisten aurojen lisäksi kohtauksiin liittyy aivorungosta lähteviä hyvin voimakkaita neurologisia oireita, kuten hetkellinen sokeutuminen, puheen puuroutuminen, kaksoiskuvat ja harvinaisena oireena kouristelu.
  • Verkkokalvoperäinen eli retinaalinen migreeni: näkökenttä sokeutuu joksikin aikaa ainakin toisesta silmästä joko kokonaan tai osittain.

Jos hemipleginen migreeni, aivorunkomigreeni tai retinaalinen migreeni mietityttävät, neurologian erikoislääkäri voi tehdä tarkempia tutkimuksia.

Hormonaalinen migreeni

Hormonaalinen migreeni liittyy kuukautisiin. Se määritellään aurattomaksi migreeniksi, joka alkaa kaksi vuorokautta ennen tai jälkeen ensimmäisen vuotopäivän. Hormonaalinen migreeni on usein hankalampi hoitaa kuin tavallinen migreenikohtaus: vaikka kipu- ja täsmälääkitys muina aikoina toimisivat, kuukautisten aikana sama lääkitys voi olla tehoton.

Todennäköisin hormonaalisen migreenin laukaiseva tekijä on estrogeenitason lasku. Myös kohdun limakalvolta vapautuvien prostaglandiini-hormonien on epäilty vaikuttavan hormonaalisen migreenin syntyyn.

Hormonaalista migreeniä hoidetaan kohtaushoidolla, estohoidolla ja hormonaalisilla hoitokeinoilla. Sopivasta hoitomenetelmästä tulee keskustella lääkärin kanssa.

Migreenin hoito – miten helpottaa migreeniä?

Migreenin hoito on mahdollista erilaisin keinoin. Kaikki hoitotavat eivät sovi kaikille, koska migreenikohtaukset ovat yksilöllisiä. Lieviä migreenioireita voi pyrkiä helpottamaan lääkkeettömästi, esimerkiksi:

  • hakeutumalla viileään, hiljaiseen ja raikkaaseen ympäristöön
  • pimentämällä huoneen mahdollisimman pimeäksi
  • laittamalla kylmäkääreen tai kylmäpussin otsalle
  • nukkumalla ja lepäämällä

Migreenin hoidossa myös ennakointi auttaa. Migreenikohtausten määrää voi pyrkiä hallitsemaan välttämällä jo tunnistettuja laukaisevia tekijöitä.

Migreeni, särkylääkkeet ja triptaanit

Usein migreenikohtauksissa hoidoksi riittää tavallinen käsikaupan kipulääke. Se tulee ottaa heti, kun oireita ilmenee. Annostuksen pitää olla riittävän suuri. Päänsärkylääkkeiden lisäksi migreeniä voidaan hoitaa kipu- ja pahoinvointilääkkeiden yhdistelmällä.

Migreenin kohtaushoitoon eli akuuttihoitoon on kehitetty myös reseptilääkkeitä eli triptaaneja. Ne vähentävät kivunvälittäjäaineiden erittymistä hermopäätteistä.
Sopiva lääkitys löytyy keskustelemalla ja kokeilemalla lääkkeitä yhteistyössä lääkärin kanssa. Samaa lääkettä kokeillaan kolmeen peräkkäiseen kohtaukseen. Jos se ei auta, kokeillaan toista lääkettä. Migreenin kohtaushoito toimii, kun potilas luottaa lääkkeiden tehoon niin vahvasti, ettei hänen tarvitse rajoittaa tekemisiään etukäteen kohtauksen pelossa.

Migreenin estolääkitys

Vaikealle migreenille on olemassa estohoito. Migreenin estolääkitys voi tulla kyseeseen, mikäli

  • kohtauksia esiintyy vähintään kolme kuukaudessa
  • särkypäiviä on vähintään viisi kuukaudessa
  • migreeni vaikeuttaa jokapäiväistä elämää
  • kohtaushoito ei tehoa tai siitä seuraa haittavaikutuksia

Estolääkitys kestää yleensä vähintään kolme kuukautta. Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella, jota suurennetaan vähitellen. Lääke otetaan päivittäin.

Mikäli kaksi eri estolääkeluokkaa ei ole toiminut, tai niistä on aiheutunut haittavaikutuksia, voidaan harkita biologisia migreenin estolääkkeitä. Tällöin migreenipäiviä on pitänyt olla kolmen edeltävän kuukauden aikana vähintään kahdeksan kuukaudessa.
Biologiset estolääkkeet ovat CGRP-nimisen kivunvälittäjäaineen vasta-aineita, jotka estävät kipusignaalia. Biologisen lääkkeen aloittaminen on rajoitettu päänsärkyjen hoitoon perehtyneelle neurologille.  Estolääkkeen tehoa pidetään riittävänä, jos kipu tai kohtausten määrä puolittuu.

Krooninen migreeni

Jatkuva päänsärky, joka vaivaa päivittäin, ei yleensä ole migreeniä, koska migreeni on luonteeltaan kohtausmaista. Joskus migreeni kuitenkin kroonistuu.

Krooninen migreeni on tila, jossa päänsärkyä esiintyy vähintään joka toinen päivä kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana päänsärky tunnistetaan migreeniksi ainakin kahdeksana päivänä kuukaudessa. Migreenin tavanomaisen estolääkityksen lisäksi kroonista migreeniä voidaan hoitaa botuliinitoksiinilla. Neurologi hyödyntää botuliinitoksiinihoitoa migreenin helpottamiseksi. Kroonista migreeniä sairastavilla sen on todettu vähentävän potilaiden päänsärkypäiviä. Sama koskee myös biologisia migreenin estolääkkeitä.
Hoidon aloitus suunnitellaan neurologin vastaanottokäynnin yhteydessä.

Migreeni ja ruokavalio

Ruokavalio voi sekä provosoida että hillitä migreenikohtauksia. Migreenin kohdalla tärkeää on arvioida ruokailutottumuksia yhdessä ammattilaisen kanssa. Ravitsemushoito pitää sisällään esimerkiksi lääkkeettömän estohoidon, jolla selvitetään migreenikohtauksia laukaisevia ruokavaliotekijöitä.Asiaan perehtynyt ravitsemusterapeutti osaa tunnistaa ruokailutottumusten syy-seuraussuhteita. Hänellä on myös laajaa taustatietoa ruoka- ja ravintoaineiden vaikutuksista.

Migreenin hoitoon ravitsemusterapeutin kanssa suositellaan usein sarjatapaamisia.
Ravitsemusterapeutin palveluja migreenin hoidossa ovat esimerkiksi
lääkkeetön estohoitoruokavaliorajoitukset ja välttämisruokavaliot, kuten alkoholi, punaviini, kofeiini, suklaa, aspartaami ja natriumglutamaattiravintolisät (B2-vitamiini, B12-vitamiini, Q10, omega-3).

Migreeni ja sairausloma

Migreeni on erityisesti työikäisten sairaus. Se on pätevä syy sairauslomalle, sillä migreenikohtaus haittaa merkittävästi työntekoa. Lääkäri määrää siihen tarvittaessa sairauslomaa.