Paniikkikohtaus on vaaraton ja menee ohi itsestään

Paniikkikohtaus on vaaraton ja menee ohi itsestään

Paniikkikohtaus on voimakas pelko- ja ahdistuskohtaus, joka syntyy äkillisesti. Paniikkikohtaus aiheuttaa psyykkisten tunnetilojen lisäksi fyysisiä oireita, kuten rintakipuja, hikoilua ja sydämentykytyksiä. Mikäli paniikkikohtauksia esiintyy toistuvasti ja ne häiritsevät arkea, voidaan puhua paniikkihäiriöstä. Tässä tietopaketissa kerromme muun muassa, miten tunnistaa paniikkikohtaus, miten sitä voi helpottaa sekä, miten paniikkihäiriötä voidaan hoitaa.

Sisällysluettelo

Mikäli paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja ne häiritsevät arkeasi, on hyvä hakea tilanteeseen ammattiapua. Ole yhteydessä pienelläkin kynnyksellä Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön ammattilaisiin, jotka ovat tukenasi jokaisessa elämäntilanteessasi. Yhdessä mielen hyvinvoinnin ammattilaisen kanssa voitte miettiä juuri sinulle parhaiten sopivia keinoja paniikkikohtauksien hallintaan sekä mahdollisen paniikkihäiriön hoitoon.

Mikä on paniikkikohtaus?

Paniikkikohtaus on tunnetila, joka syntyy äkillisesti ilman todellista uhkaa. Vaikka kyseessä ei ole todellinen uhka, elimistö reagoi siihen luonnollisesti ”taistele tai pakene” -reaktiolla. Kun kuitenkin huomataan, että todellista uhkaa ei ole nähtävissä, paniikkikohtauksesta seuranneet tuntemukset itsessään voidaan kokea vaarallisina. Paniikkikohtaukseen saattaa liittyä lisäksi pelkoa, että kohtaus ei lopu ja pelko, että muut saattavat huomata kohtauksen.

Tunnetilat, joita paniikkikohtaus voi aiheuttaa:

  • epätodellisuuden tunne
  • sekoamisen pelko
  • kuoleman pelko
  • itsensä hallitsemisen menetyksen pelko
  • itsensä vieraaksi tunteminen

Vaikka paniikkikohtaus voit tuottaa epämiellyttäviä ja pelottavia tunnetiloja, se on kuitenkin täysin vaaraton. Paniikkikohtaus menee ohi itsestään ja tavallisesti paniikkikohtaus kestää muutamista minuuteista alle puoleen tuntiin. Tämän tiedostaminen on tärkeä askel kohti kohtausten hallitsemista. Paniikkikohtausta ei tarvitse pelätä, vaikka se on epämiellyttävä. 

Paniikkikohtaukset ovat satunnaisina yleisiä, sillä noin joka viides ihminen on kokenut paniikkikohtauksen elämänsä aikana. Vuorostaan paniikkihäiriöstä voidaan puhua kohtausten ollessa toistuvia ja haitatessa elämää.

Paniikkikohtaus - oireet

Onko minulla paniikkikohtaus? Tunnistat paniikkikohtauksen siitä, että se syntyy hyvin äkillisesti, useasti täysin odottamattomasti ja se aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita yllä mainittujen tunnetilojen lisäksi.

Paniikkikohtauksen seurauksena sympaattinen hermosto aktivoituu, joka valmistaa ihmistä toimimaan uhkaavissa tilanteissa. Vaikka paniikkikohtaus syntyy ilman todellista uhkaa, hermosto on valmistautunut reagoimaan uhkaan. Tämä aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia fyysisiä oireita.

Paniikkikohtaus - fyysiset oireet

  • sydämentykytys
  • rintakivut
  • hikoilu
  • hengenahdistus
  • vapina
  • huimaus ja pyörtymisen tunne
  • kuumat aallot
  • vilunväreet

Paniikkikohtauksesta aiheutuvien fyysisten oireiden seurauksena, paniikkikohtauksesta kärsivä pelkää usein sairastavansa jotain fyysistä sairautta. Tämän pelon takia usein hakeudutaan lääkärin vastaanotolle, jossa kuitenkin pystytään oireiden perusteella määritellä fyysisten tuntemusten syntyvän paniikkikohtauksen seurauksena. Mikäli paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja haittaavat arkea, voidaan tarvittaessa aloittaa kohtausten helpottamiseksi asianmukainen hoito. 

Miksi saan paniikkikohtauksia?

Paniikkikohtaus voi syntyä täysin odottamattomasti, mutta myös jotkin tilanteet tai paikat voivat laukaista kohtauksen. 

Syitä, jotka voivat laukaista paniikkikohtauksen:

  • tietyt paikat ja tilanteet, kuten julkiset paikat tai sosiaaliset tilanteet
  • elämän erilaiset kuormittavat tekijät, kuten ero tai läheisen kuolema
  • elämäntilanteen muutosvaiheet, myös myönteiset elämäntilanteen muutokset
  • perinnöllisyys
  • pidempään kestänyt ahdistuneisuus 
  • lapsuuden traumaattiset kokemukset 
  • pitkään jatkunut stressitila
  • voi syntyä myös ilman selkeää syytä

Moni paniikkikohtauksista kärsivä myös pelkää, että paniikkikohtaus uusiutuu, joka vuorostaan lisää stressiä ja altistaa uusille kohtauksille. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa paniikkikohtauksista kärsivä alkaa vältellä tilanteita, joissa on aikaisemmin saanut kohtauksen, kuten julkisia paikkoja tai liikennevälineitä.

Miten vähentää paniikkikohtauksia?

  • Ethän välttele paikkoja; paikkojen ja tilanteiden välttely paniikkikohtauksen pelossa ei ole tehokas tapa vähentää paniikkikohtauksia vaan se kapeuttaa elämää huomattavasti
  • Pyri välttämään liiallista stressiä; paniikkikohtauksen saattavat laukaista stressi, jonka takia olisi tärkeä huolehtia levosta ja löytää sopivat stressinhallintamenetelmät
  • Vähennä kahvin ja kofeiinipitoisten juomien runsasta käyttöä
  • Vältä alkoholia ja päihteiden käyttöä sekä liiallista valvomista
  • Huolehdi hyvinvoinnistasi ja puhuttele itseäsi myötätuntoisesti
  • Opettele tunnistamaan ja hyväksymään tunteitasi; sitä kautta voit myös vaikuttaa niihin

Paniikkihäiriö

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat tavallinen osa elämää. Kuitenkin tilanteessa, jossa paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja ne häiritsevät tavallista elämää, on kyse paniikkihäiriöstä

Paniikkihäiriö on yksi ahdistuneisuushäiriön muoto. Paniikkihäiriöön liittyviä paniikkikohtauksia voi esiintyä miltei minkä tahansa psykiatrisen häiriön tai sairauden oireena. Sen tyypillisin ominaisuus on sen toistuvuus ja äkillisyys. Paniikkihäiriö on vaaraton ja sitä on mahdollista hoitaa.

Paniikkihäiriö - hoito

Paniikkihäiriötä hoidetaan psykososiaalisten hoitomuotojen, kuten psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmänä, jolloin hoito on tehokkain. Paniikkihäiriötä voi hoitaa myös joko psykoterapialla tai lääkehoidolla erikseen, mutta niiden yhdistelmä on paras keino paniikkihäiriön hoitoon. 

Psykoterapiassa pyritän selvittämään paniikkikohtauksista aiheutuvat oireet, luopumaan välttäytymiskäyttäytymisestä sekä pyritään ajatusmalleja ja haitallisia käyttäytymismalleja muokkaamalla katkaisemaan paniikkioireiden kierteet. 

Mikäli sinulla on toistuvia paniikkikohtauksia, on hyvä hakea apua, jotta voidaan tunnistaa syitä paniikkikohtauksille. Kaiken tasoisia mielen hyvinvoinnin haasteita voidaan tehokkaasti hoitaa ja apua on hyvä hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhdessä Terveystalon Fokus mielen erikoisyksikön ammattilaisen kanssa voitte miettiä juuri sinulle parhaiten sopivia keinoja hoitaa ja hallita paniikkikohtauksia.

Paniikkikohtaus - itsehoito

On tärkeä tiedostaa, että paniikkikohtaus ja siitä aiheutuvat oireet ovat sinulle vaarattomia. Paniikkikohtauksen voi oppia kuitenkin tunnistamaan, jonka jälkeen on helpompi ottaa käyttöön erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan helpottaa kohtausta.

Miten toimia, kun paniikkikohtaus iskee?

  • Tiedosta, että paniikkikohtaus oireineen on vaaraton ja kohtaus lähtee pois
  • Pyri hengittämään rauhallisesti; liiallinen hengittäminen johtaa monesti paniikkikohtauksen oireisiin, kuten pistelyyn ja pyörrytyksen tunteeseen
  • Pyri keskittymään nykyhetkeen ja havainnoi elimistösi tapahtumia
  • Pyri suuntaamaan huomiosi muualle; lue esimerkiksi maitopurkin tekstejä tai nimeä ympärilläsi näkyviä esineitä
  • Sen sijaan, että torjuisit mahdollista paniikkikohtausta, pyri kohtaamaan tuleva tunne, jolloin ahdistus ja paniikki ei lisäänny
  • Älä taistele paniikkia vastaan, vaan tiedosta, että tavallisesti se on ohi muutamassa minuutissa
  • Kun kohtaus on ohi, pyri palaamaan normaaliin arkeen