verenmyrkytys-eli-sepsis-on-elimiston-puolustusreaktio.

Verenmyrkytys eli sepsis on elimistön puolustusreaktio

Verenmyrkytys eli sepsis voi tapahtua kenelle tahansa, myös täysin terveelle henkilölle. Todennäköisyys sairastumiseen on kuitenkin paljon pienempi perusterveillä verrattuna vastustuskyvyltään heikkoihin ihmisiin. Suomessa todetaan vuosittain yli 12 000 veriviljelyn avulla varmistettua sepsistä. Tässä tietopaketissa selvitetään sepsiksen tyypillisimmät oireet ja kerrotaan, milloin sepsiksen takia on syytä hakeutua lääkäriin.

Sisällysluettelo

Nopeasti, romahdusmaisesti edennyt voinnin heikkeneminen edellyttää hätänumeroon (112) soittamista. Mikäli sinulla on tulehtunut haava, joka ei tunnu paranevan, on syytä käydä näyttämässä sitä lääkärille.

Mikä on verenmyrkytys ja mistä se johtuu?

Verenmyrkytys eli sepsis on tila, jossa verenkiertoon on päässyt mikrobeita, jotka aiheuttavat tulehdusreaktion elimistössä. Mikrobin päästessä verenkiertoon, elimistössä syntyy puolustusreaktio, joka vahingoittaa kehon omia kudoksia ja elimiä.

Kudosten ja elimien vaurioituminen voi johtaa septiseen sokkiin, jossa verisuonten laajeneminen ja läpäisevyyden lisääntyminen johtavat verenkierron heikkenemiseen. Verenkiertovajauksen takia happea ei välttämättä kulkeudu riittävästi eri elimille, jolloin elimen toiminta voi loppua kokonaan.

Verenmyrkytys

Verenmyrkytys on arkikielessä käytetty termi, jolla viitataan tavallisesti sepsikseen. Termin käyttöä pyritään välttämään nykyisin, ja puhuttaisiin vain sepsiksestä.

Sepsis

Sepsis on useimmiten bakteerin aiheuttama tulehdusreaktio, joka on aiheuttanut vähintään yhden elimen toimintahäiriön. Sepsis on seurausta immuunijärjestelmän reaktiosta infektioon. Bakteerien pääsy verenkiertoon käynnistää immuunijärjestelmän puolustusreaktion, mikä voi johtaa yhden tai useamman elimen vaurioitumiseen.

Sepsistä sairastava henkilö tarvitsee välitöntä hoitoa, jotta infektio ei pääse leviämään pidemmälle.

Sepsistä sairastavalla henkilöllä on riski saada septinen sokki. Septisen sokin oireita ovat sekavuus, hengitysvaikeudet, epäsäännöllinen syke, korkea kuume tai alhainen ruumiinlämpö, vilunväristykset, nopea hengitys ja hengenahdistus.

Bakteremia

Bakteremia on tila, jossa verenkiertoon on päässyt bakteereita joko ulkoisesta lähteestä tai elimistössä sijaitsevasta infektiosta. Bakteremia voi olla seurausta esimerkiksi keuhkokuumeesta, aivokalvontulehduksesta ja joskus myös virtsatietulehduksesta. Bakteerit voivat kulkeutua verenkiertoon myös haavojen kautta, jonka vuoksi oikeaoppinen haavojen hoito on tärkeää.

Terveillä henkilöillä elimistön omia bakteereita pääsee vereen päivittäin. Bakteerit eivät kuitenkaan tavallisesti johda sairauteen, koska maksa ja perna poistavat bakteerit nopeasti.

Mikäli bakteerit aiheuttavat yhden tai useamman elimen vaurion, on kyse sepsiksestä.

Oireet

Itsenäisen bakteremian ensimmäinen oire on yleensä korkea ja horkkamainen kuume. Muita oireita ovat nopeasti heikentynyt yleiskunto, jonka avulla bakteremia voidaan erottaa korkeakuumeisesta influenssasta.

On tärkeää ottaa huomioon, että kuumetta ei välttämättä esiinny ollenkaan iäkkäillä henkilöillä ja niillä, joilla on vakavia yleissairauksia. Tällöin bakteremia oireilee tyypillisesti nopeasti heikentyneenä yleiskuntona, johon voi liittyä myös muita yleisoireita, kuten ripulia, sekavuutta ja oksentelua.

Verenmyrkytys oireet – miten verenmyrkytys oireilee?

Verenmyrkytyksen oireet vaihtelevat yksilöittäin. Yleisimpiä oireita ovat yleiskunnon heikentyminen, kuume, vilunväristykset, tihentynyt hengitys ja nopea syke.

Verenmyrkytyksen oireet kehittyvät yleensä äkillisesti, ja niihin voi kuulua:

  • korkea kuume tai selvä alilämpö
  • vilunväristykset
  • normaalia korkeampi pulssi
  • tihentynyt hengitys
  • väsymys

Oireet ovat merkki elimistön taistelusta infektiota vastaan.

Vaikeissa tapauksissa verenmyrkytyksen oireina voi esiintyä myös äkillisiä elinhäiriöitä, kuten hengitysvaikeuksia, sekavuutta ja tajunnan heikentymistä.

Iho voi muuttua myös kalpeaksi tai sinertävän laikukkaaksi, mikä on seurausta ääreisverenkierron heikentymisestä. Iholle voi myös ilmaantua verenpurkaumia verisuonten lisääntyneen läpäisevyyden vuoksi.

Verenmyrkytyksen aiheuttajat

Verenmyrkytyksen aiheuttaja on useimmissa tapauksissa bakteeri-infektio, mutta se voi johtua myös sieni- tai virusinfektiosta. Bakteeri-infektio voi olla seurausta esimerkiksi haavasta tai virtsatietulehduksesta.


Tyypillisimmät verenmyrkytystä aiheuttavat bakteerit ovat:

  • kolibakteeri
  • pneumokokkibakteeri
  • meningokokkibakteeri
  • enterokokkibakteerit
  • A-streptokokki
  • Staphylococcus aureus -bakteeri
  • Klebsiella-bakteerit

Verenmyrkytys voi tapahtua kenelle tahansa, myös täysin terveille henkilöille. Mahdollisten aiheuttajien määrä kasvaa sitä mukaa, mitä heikompi immuunijärjestelmä ja vastustuskyky henkilöllä on.

Verenmyrkytyksen riskiryhmään kuuluvat alle 1-vuotiaat lapset, yli 60-vuotiaat aikuiset ja henkilöt, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä tai krooninen sairaus, kuten diabetes.

Verenmyrkytys on mahdollista saada esimerkiksi:

  • virtsatietulehduksesta
  • haavasta tai haavaumasta
  • keuhkokuumeesta
  • tulehtuneesta hampaasta
  • aivokalvontulehduksesta
  • koiran puremasta

Perusterveillä aikuisilla yleisin verenmyrkytyksen aiheuttaja on virtsatietulehdus ja ihon haavat. Iäkkäillä henkilöillä taas hengitystie- ja virtsatietulehdukset.

Pienten lasten yleisin verenmyrkytyksen aiheuttaja oli vuoteen 2013 asti pneumokokkibakteeri. Pneumokokin paikan korvasi Staphylococcus aureus -bakteeri, joka on yleinen bakteeri ihmisen nielussa, nenässä ja käsissä.

Pneumokokista johtuvien verenmyrkytysten määrä lapsilla on laskenut neljäsosaan, jonka katsotaan olevan seurausta vuonna 2010 alkaneista pneumokokkirokotuksista.

Toteaminen

Verenmyrkytyksen aiheuttaja on tärkeä selvittää mahdollisimman pian. Potilaalta pyritään selvittämään esitietojen avulla mahdollista tartuntalähdettä ja immuunijärjestelmän heikentymiseen viittaavia tekijöitä.

Verenmyrkytyksen diagnoosi pyritään varmistamaan veriviljelyn avulla, jonka tarkoituksena on selvittää verenmyrkytyksen aiheuttajabakteeri. Lääkäri ottaa näytteet myös mahdollisesta infektion lähteestä, joka voi sijaita esimerkiksi keuhkoissa, virtsateissä tai vatsassa.

Hoito

Verenmyrkytyksen hoito tapahtuu sairaalassa. Kun verenmyrkytyksen diagnoosi on varmistunut, aloitetaan hoito suonensisäisillä antibiooteilla ja eri elinjärjestelmien toimintojen tukemisella. Varhainen diagnoosi ja hoidon nopea aloitus on tärkeässä roolissa verenmyrkytyksen hoidossa.

Vinkkejä verenmyrkytyksen ehkäisemiseen

  • puhdista haavat huolellisesti
  • noudata hyvää perushygieniaa
  • ota suositellut rokotukset
  • noudata terveellisiä elämäntapoja

Pitkäaikaissairailla sairauksien asianmukainen hoito on hyvin tärkeää.

Milloin lääkäriin?

Hakeudu lääkäriin, mikäli sinulla ilmenee yleistilan laskua, kuten huimausta, heikotusta tai tajunnan tason alenemista. Nopeasti, romahdusmaisesti edennyt voinnin heikkeneminen edellyttää hätänumeroon soittamista.