Työterveyden rooli Suomen terveydenhuollossa

Työterveyden vaikutus yhteiskuntaan on merkittävä, sillä toimiva työterveyshuolto keventää julkisen terveydenhuollon taakkaa, lisää työkykyä ja pitkällä tähtäimellä terveitä työvuosia. Tästä hyötyvät yhteiskunta, työnantaja ja ennen kaikkea ihminen itse.

Miten työterveyshuolto on vaikuttanut terveydenhuollon kehitykseen?

Työterveyshuolto on toiminut ajurina terveydenhuollon kehitykselle. Työnantaja-asiakkuuteen perustuva jatkuvasti kilpailutettu työterveyshuolto, jossa asiakas on edellyttänyt viiveetöntä hoitoonpääsyä poissaolojen minimoimiseksi on ajanut terveydenhuoltoyhtiöt kehittämään digitaalisia apuvälineitä, populaationhallinta - ja muita työkaluja, jotka ovat myötävaikuttaneet myös julkisen sektorin kehitykseen.  

Miksi työterveyshuolto on olemassa?

Työterveyden vaikutus yhteiskuntaan on merkittävä, sillä toimiva työterveyshuolto keventää julkisen terveydenhuollon taakkaa, lisää työkykyä ja pitkällä tähtäimellä terveitä työvuosia. Tästä hyötyvät yhteiskunta, työnantaja ja ennen kaikkea ihminen itse.

Työterveyden tärkeimmät tehtävät on määritelty laissa, ja ne ovat sairauksien ehkäisy sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen, mikä edellyttää ennalta ehkäisevää työotetta. Suomalaisen yhteiskunnan 2010-luvun suuri saavutus on ollut sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden vähentyminen. Parantunut tilanne ei ole yksistään työterveyden ansiota, mutta työterveys on ollut merkittävä tekijä työuria pidennettäessä.

Käytännössä työterveys keskittyy ennalta ehkäisevään toimintaan, mutta tätä työtä ei havaita työpaikan arjessa niin näkyvästi kuin työterveyshuollon sairaanhoitoa. Tiukkaa rajanvetoa ennalta ehkäisevän toiminnan ja sairaanhoidon välillä ei tulisi kuitenkaan tehdä, sillä useat työympäristöön liittyvät ongelmat tulevat esiin työterveyshuollon sairaanhoidon vastaanotoilla.

Kuka rahoittaa työterveyshuollon?

Työterveyshuolto jakaa julkisen talouden näkökulmasta kasvavien terveysmenojen taakkaa tavalla, joka on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Työntekijöiden työterveyshuolto rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien asiakasmaksuilla. Työnantajat maksavat lakisääteisestä työterveyshuollosta 50 prosenttia ja vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta 60 prosenttia suoraan. Työnantajien osuus sairausvakuutusmaksuista vaihtelee riippuen sairausvakuutusmaksujen tuotoista, vuonna 2017 työnantajien osuus oli 87 prosenttia ja työntekijöiden ja yrittäjien 12 prosenttia. Kunta tai tulevaisuuden hyvinvointialue ei maksa mitään ja valtion osuus menoista on vain noin 1 prosentti. Näin ollen työterveys vähentää kuntien terveysmenoja hoitamalla osan julkisen sektorin asiakkaista.

Lisääkö työterveys eriarvoisuutta?

Työterveyshuolto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen järjestelmä, joka tarjoaa miltei kahdelle miljoonalle työssäkäyvälle perusterveydenhuollon palveluja työnantajan kustannuksella. Valtion ei siis tarvitse osallistua työterveyshuollon kustannuksiin.  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työterveyden piirissä olevat henkilöt käyttävät julkisen sektorin palveluja huomattavasti vähemmän kuin muut ja näin ollen julkisen sektorin saatavuus on parempi. On selkeää, että työterveyshuollon kautta pääsee nopeammin hoitoon kuin julkisessa terveydenhuollossa, mutta yhtä selvää on, että ilman työterveyshuoltoa julkisen sektorin jonot olisivat vielä pidemmät. Työterveys lyhentää terveyskeskusjonoja ja siten vähentää eriarvoisuutta.

Lisäksi työterveyden rahoitusmalli on rakennettu siten, että se tasaa työnantajan terveysmenoja enemmän sairastavan ja vähemmän sairastavan työvoiman kesken. Näin työnantajan kynnys palkata esimerkiksi ikääntyneitä tai muita korkeamman terveysriskin työntekijöitä laskee. Työterveys siis osaltaan lisää työelämän tasa-arvoa helpottamalla eri terveysriskin työntekijöiden työllistymistä.

Miksi sairausvakuutusmaksu maksetaan täysmääräisenä riippumatta siitä, minkä tasoista työterveyshuoltoa oma työnantaja tarjoaa?

Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssäkäyville. Vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta työnantaja maksaa suoraan itse 60 prosenttia ja korvaus työntekijää kohden on enintään 84,72 euroa per työntekijä, kun se ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa on 254,16 euroa. Näin ollen henkeä kohti tuleva maksurasitus vapaaehtoisesta työterveyshuollosta on huomattavan pieni. Sairausvakuutusmaksusta pääosa käytetään muihin tarkoituksiin, kuten sairauspäivärahaan.  

Viekö työterveyshuolto julkisen terveydenhuollon henkilöresursseja?

Pitää paikkaansa, että työterveyshuollon sairaanhoidossa työskentelee myös muita kuin työterveyden ammattihenkilöitä. Työterveyshuollon sairaanhoidossa tehty työ lyhentää kuitenkin omalta osaltaan julkisen sektorin jonoja.